Nappaskengissä

Kaikk' yhess' koos' kolmin jälleen! Henkitoreissaan, mutta vielä elonlangoissa lujasti kii 

Hetta Huskies

Kolmehan meitä alunperinkin oli. Pyssysalon kaksvitosia viimeisen päälle pronatoiduissa lenkkikengissä juostessamme monet kerrat nauroimme, jotta kun ei sitten juosta jakseta, niin kävellään, ja kun ei sitten kävellä jaksa, niin rollaattoreilla potkitaan nämä piikin pitkät kilsat.

Vaan entäs nyt kun ei millään värkillä omin voimin jaksa taivaltaa tuota piikin kahtakymmentäviittä kilsaa? 

Siinä naama kalpenee.

 

Tähän on tultu noilta makoisilta matkoilta, joihin sunnuntaiaamuisin töydättiin läpi vuoden satoi tai paistoi - ja mitä kuumempi, sen maistuvampi matka! 

Nyt helle hätistää itsekunkin varjoon suojaan alta polttavan auringon.

Loppuipa tuo kolmin juoksu muutenkin toistakymmentä vuotta takaperin, eli siihen kun Tepu muutti Hettaan sen tuhannen kilsan päähän. Ja me kaksi jäljellejäänyttä vanhetessa typistimme matkan ensin kuivatusalueen kierroksi, sitten kylän ja viimein pururadan yhteen kierrokseen, kunnes toisen polvi petti ja toisen sydän alkoi kiertää omia ratojaan.

Juoksut oli juostu, oli siirryttävä kevyempään kenttälajiin: ladulle suksi survaistiin. Viimein Vejun polvi teki lopullisen tenän, kahden tonnin talvihiihdot jäivät. Toinenkin oli nyt pelistä pois.

Yksi jäi vielä lyhenevää rinkiään kiertämään. 

Tai oikeastaan kaksihan meitä on: minä ja perässä vaaniva. Tiedätte kyllä mikä. 

Nähtäväksi jää, milloin pyyhkäisee tuo mikä, kantojen kolkuttelija, ylitse niin että viuhahtaa.

1. Kolme varista

istui aidalla.

Silivati seilaa, silivati seilaa,

yksi lensi pois.  

 

2. Kaksi varista

istui aidalla.

Silivati seilaa, silivati seilaa,

toinen lensi pois. 

 

3. Yksi varis vaan

istui aidalla.

Silivati seilaa, silivati seilaa,

sekin lensi pois.

 

4. Kolme varista

istui aidalla.

Silivati seilaa, silivati seilaa,

kaikki lensi pois.

ps

Vaan eilen kohtasimme vielä kolmikkona menneitä muistelemaan, hatarasti kertailemaan. 

Siinä samalla ihailtiin rollaattorin kiiltoa ja kiitoa, kävelysauvojen kolketta - nappaskengissä koko jengi!

Mitalissakin kii me kolme perätysten! / design by Veju.

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Välillä kirjallista

Pysytään kuitenkin urheilussa, vaikkeivät vakilukijat sulattaisikaan.
Siis kaikki, outoa kyllä, eivät tikkaa (= pidä) urheilusta!!!

- No mikä siinä pullassa! utelen minä muuan muijan lailla - huudahtaen ennemminkin kuin kysyen.

Joku muija näet oli käynyt täällä (eksynyt?) taannoin terveysluennolla vilpittömästi kummastelemassa. 

En minä - siellä terveysluennolla, herra varjelkoon! - ollut, vaan muuta omaa murkkuikäistä sakkia oli; tyttöjäkös keskenään sitten nauratti pulla niin kuin minua naurattaisi urheilu, että 'no, mikä siinä!?'

Pistän tähän parit suositukset vaikka kiusalla:
Kanerva & Tikander Havuja Perkele!  Fitra 2017, sekä
Teronen & Vuolle: Kiveen hakatut -sarjan 6. osa Urheilun nousuja ja laskuja, Kirjapaja 2017.
Yksi hyvä löytyy tämän päivän Kirjavinkeistä.

Havuja Perkeleessä on 100 suomalaisen urheilun huippuhetkeä itsenäisyysvuosilta pariluistelijoista Jacobsson-Eilersista haulikkoampuja Satu Mäkelä-Nummelaan.
Tuttuja ja tuntemattomia tarinoita: mm. ei Lasse Virénin Münchenin kymppitonnin kaatumista - voisiko tuon jopa plussaksi laskea? - mutta kyllä Jouko Kuhan estejuoksun ME ( 8.24,2) Tukholmassa vuonna 1968.

(Itseäni tuo Kuhan maininta sykäyttää, koska Kuhaa kävin katsomassa Tukholman juoksusta viikkoa myöhemmin Joensuussa 6000 muun Joukoon hurahtaneen joukossa. Joensuuhun myytiin tuo määrä lippuja, mutta liputhan loppuivat kesken: "Kuhaa vaelsi Joensuussa katsomaan yli 6000 katsojaa. Tuon verran myytiin lippuja, mutta väkeä lappasi koko ajan lisää." - Erkki Aho.
Oli se, totta vie, kevyen näköistä menoa kun kuiviin kaluttu mies kenttää kiersi!)

Havuja Perkeleen olenkin jo selättänyt kokonaan, mutta Urheilun nousuista ja laskuista vasta kolme ensimmäistä urheiluihmistä kellistänyt:

• Matti Pulli - Nykäsen valmentaminen ei niin ykshelppoa ollut. - Parkinsonin tauti, kuoli viime syksynä (vaimo joensuulainen, kalastelivat Höytiäisellä usein).
• Juhani Järvinen - pikaluistelun maailmanmestari - kuoli alkoholismiin 1984.
• Matti Hagman - kuoli viinaan vuosi sitten. Ensimmäinen suomalainen NHL-ammattilainen.

PS

Kaverille mailasin tietenkin suorempaa tekstiä kuin tänne julkisemmalle puolelle, yhden kohdalle jopa: (omapäinen pässinmuna).

KIRJA-ARVOSTELUT

*** myös