Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Dosentti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Dosentti. Näytä kaikki tekstit

perjantai 20. syyskuuta 2024

Sarjakuvakirja Olavinlinnasta

 Satiirinen arvostelu

Mikä kumma siinä on, etten pääse sisään, jos kirjassa on sekä kuva että teksti samaan aikaan esillä!

Sama vanha laulu: Luen joko tekstin taikka selaan kuvat. Yhteensovittaminen tuntuu mahdottomalta: jompaakumpaa kartan. Jompikumpi on tarpeeton tavarra, eli kuvat, jotka jätän mielikuvitukseni varaan. Varsinkin jos ruutuja on enemmän kuin kolmeneljä.

Nyt taas yritän ja yritän, teen parhaani kuin urheilijanuorukainen - ja tulos on entisenlainen: kehnohko. 
Tässä täytyy olla koira haudattuna.
 Etsin tekijän nimen taakse kätkeytyvän henkilön. 
Kari Korolainen Yliopistotutkija FT, dosentti. linkki 
Yliopistotutkija, perinteen ja kulttuurin tutkimus.   Tutkin rajoja ja perinnettä ja teen sarjakuvia tutkimukseeni liittyen.  kari.korolainen@uef.fi | 050 575 6670  

En soita. On tuohon luotettava: ei kai se tutkiva dosentti vallan hupsuja saata laskea käsistään läpi.

Niinpä uusi lukukierros edessä. Ja katso! Sesám! On auettava tuo Olavinlinnan syntymäsyviä katsasteleva sarjis: 
Savulumi - Satiirinen sarjakuvakuvitelma Olavinlinnasta. Kirjokansi 2024. 

Satiirinen ja surrealistinenkin - molemmat kuitenkin heiniäni.

Linnaa rakennetaan. Jossain välissä kesken valmistumisen linna lentää taivaan tuuliin, päästyään irti köysistään, palaten kuitenkin kierrokseltaan entiseen paikkaan. Kansa pällistelee, ihan ölöllä yötä on. Vaan ei tuo vielä mitään, sillä ei aikaakaan, kun linna taas liikkeellä; se katoaa Kyrönsalmen kalliolta virtaa pitkin näkymättömiin kallioineen kaikkineen uidakseen sitten taas entiseen virtapaikkaan: kallioineen kaikkineen!

Ja mikä sitä nyt kuljettaa? Sepä suoranainen shokki! Nyt taritaan viimein nuo kuvat. Ja oikeantuntuiset Totit ja Sturet taas paikalla.

Ei uppoa linna, vaan uppoan minä innolla uudella aloittamaan kirjan alusta. On tässä sittenkin se juju.

Ja lisäksi: olenhan nähnyt monta kertaa valmiina tuon tämän:


Kirjavinkeissä

tiistai 18. joulukuuta 2018

Hännikäinen Alfalla

Timo Hännikäinen siellä eilis- ja tänäiltana esiintymässä Dosentissa.


Tämäniltaisesta tosin ei niin takuita, sillä AlfaTV:n ohjelmatiedot ovat joulukuun ajan takkuilleet eikä aina harmaintakaan aavistusta, tuleeko Höppänätonttu vai Dosentti taiko Uutiskauha vaiko mikä kuvaruutuun. Jollei sitten peräti Lavatanssit Nurmeksen Kajasteen lavalta Lauri Karhuvaaran juontamana.
Lauri Karhuvaaran, nii-in!
Ja Taavi Vartia vetää Filminurkkaa sekä komeata sarjaa Kuvia ja käännekohtia tunnettuja viihdealan nimiä matkaatekevässä 'junanvaunussa' haastatellen.
Jopekin, se Ruonansuu, tulossa pian kaiketi, koska kehui taannoin: - Alfa nouseva kanava.

Kovia nimiä siellä kanavavan vartijoina: Tapani Ruokasesta dosentti Arvo Luukkaseen. Toinen on Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja, toinen Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori, teologian tohtori, kirjailija ja mediapersoona.

Timo Hännikäinen istahti kaulojaan myöten hirmuiseen upottavaan studionkokoiseen lepolasseen eilen ja sai Luukkasen lempeän, paikoin taka-ajatuksellisen, käsittelyn - voisiko sanoa: arvoisensa.  Hännikäinenhän on niitä miehiä, joka ei sovi tämän hetken elonpirtaan. Ei hänen kustantamoaan hyväksytty syksyisille Helsingin kirjamessuillekaan, mistä syntyi jonkinmoinen kohu ja äläkkä. Hännikäisen rasistisuudesta porttikielto lähinnä johtui.
Nyt sitä dosentin kanssa ruodittiin ja päädyttiin tulokseen, jotta johan on kumma! Sananvapauden rajoittamista jos mikä. Kuka rajat muka vetää. Enää puuttuu, että kustantamon kirjat kerätään roviolle ja poltetaan kaiken kansan nähden.
No sitähän Hännikäinen tavallaan toivoikin: näkyvyyttä kirjailija ja kustantaja kaipaavat, jotta sana tulisi lihaksi ja perille uppoaisi.

Keskustelu oli mielenkiintoinen ja karttelematon, niinpä selailen Hännikäisen Marginalia-blogia uusin silmin sekä  Kiuas-kustantamon tuotantoa valikoiden: minkä noista lukisi? Tähän mennessä tunnen Hännikäistä vain sen naista saamattoman miehen kirjan Ilman verran, sen josta kirjailija kävi jonain syksynä puhumassa Joensuun Kirjallisuustapahtumassa, siinä nimellä briljeerattomassa.

Noista Kiukaan kirjoista en valitsisi Eero Paloheimoa vaan Hännikäisen oman artikkelikoosteen Sanansäilä:
'Kiistellyn, skandaalejakin aiheuttaneen Timo Hännikäisen yhdeksäs teos on valikoima lehdissä, kokoomateoksissa ja muualla hänen kirjojensa ulkopuolella ilmestyneitä esseitä ja artikkeleita vuosilta 2008-2016.' 
 🏂 hiihdot  15+15  km/ 151 km/ € = 24 h