ja andante-elämä
Se sähkökirja jota hän on lukenut silmät sirhallaan tietokoneen ruudulta osoittautui antoisaksi kirjaksi nimeltä Kävelen. Ai että mikä työmaa! Siinä istuessa väsyivät silmät, selkä ja kädet. Jalat eivät silti monen päivän kävelyssä, viikkojen combostelassa kompastellessa väsyneet.
Kannatti silti vaeltaa. Lopputulemana tyytyväisyys, vähän niin kuin pitkien fyysisten suoritusten jälkeen aina, vaikka nyt vaellus olikin enempi psyykkisellä tasolla.
Tom Sjöblomin tahdissa tässä mentiin, Tom vei ja lukija vikisi. Ja välillä marmatti, miksei se pastori-tohtori lyhyemmin voisi asiaansa julkituoda vaeltavasta ihmisestä, homo viatorista, ja tämän andante-elämästä^* kertoessaan! Selkeää kauraa: mieli ja ruumis ovat yhtä - mieli liikuttaa ruumista ja ennen kaikkea aivojen liikkumaa.
Basam Books |
^* "Sana tulee italian kielestä ja tarkoittaa alun perin kävelemistä. Andante-elämä on siis kävelyvauhdilla elettyä elämää; samalla se on myös leposykkeen tahtiin tapahtuvaa etenemistä. Se on kuitenkin jotain vielä enemmän. Se on elämäntapa, jossa käveleminen on nostettu elossa olemisen ja ihmisenä olemisen vertauskuvaksi."
Se vain 'viator' jakautuu kahdeksi osaksi, 'viat' ja 'or-", ja se 'andante' muuttuu muotoon 'largo' ja sitten 'molto sostenuto'... Tässä iässä. Onneksi vielä yläpään synapsit jaksavat viedä matkoille, ja siellä vauhti on valon nopeutta isompi.
VastaaPoistaKR
Poistatuotapa ja tätäpä mietinkin kirjaa lukiessa:
entä se, ei niinkään vähäinen määrä, populus, joka ei syystä tai toisesta kykene liikkumaan, vaeltamisesta puhumattakaan: elävätkö he sitten onnen ja autuuden ulkopuolella, kun aivojen täyslataus ei ole mahdollista yhden piuhan puuttuessa!
Sinäpä kumosit kirjan perustiedon yhellä huiskauksella. :)