ja tuntus
 |
| Karjalainen 26.10. -87 |
Meinaan tämän uuden romaanin lukemisen aloitus. Monestihan uuden romaanin aloitus on enempi vaivalloista ja vie aikaa ennen kuin sisällä ollaan.
- No, miksköhän tuntuu?
Oman kielen takia, ihan niin kuin kielen maistan semmoisena kuin ite puhun sitä. Sanat ja rytmi kohillaan.
- No, sano jo mitä luet!
Ka, tätäpä Heinävein muanviljelijää. Siinnon setelokkaremmit ja marhaminnat paikallaan. Naurattaa ihan mitä nykyväki, nuorisosta puhumattakaan, ajattelis, jos kirja käteen pakotettas - vapaaehtosestihan ne eivät tähän takuulla tartu, kun eivät Turuseenkaan. Niillä kun on ne ulukomuankieliset sanat, joita ne viljelevät. Tai eivät viljele kun eivät ne tuommoista verbiä käytä - tietänevätkö ees mitä viljeleminen on. Suomeksi sanottu, puhumaatakaan laulettu, ei oo mnkäänarvoista. Kato vaikka noita tv-ohjelmien nimiä: Suomi Love, Masked singer, Tempation Island jne. Muuten Islannissahan Marinin Sannukka on pilettämässä parraillaan. Vähintään toisen sanan pitää olla englantia.
- No johan oot!
Epeli, sanosit jos semmosen sanan tietäsit. Nyt sanot buumeri tai jotain.
- Vaan se alotettu kirja, mikä ihme se on?
Näkyy kertovan sodasta, ja hevosesta. Liinusta. Jokos innostut?
- Mitenkä niin innostus muka?
Eikös se oo muotiharrastus, niihen seinälläkiipeilyjen pankoorien seassa?
- Joillakin on, toisilla ei. Vaan kakases jo nimet eläkä lorua joutavia!
Enpä kerro, kun nuin kiirettä pijät. Sen verran paljastan, jotta kirjan kirjotti Sakari Issakaisen veli, Sakarin, joka kirjotti aikonaan Paratiisissa ei soi Paganini -romaanin. Taiten kirjottikin. Kehuin sen ihan lehteen, vaikka taisin moittia kirjaa rakenteen ja kielen hygieenisyydestä. Ihan pitää kaivaa se kirja esille ja sen arvostelu tään päivän pottuun.
- Vaan ennen kuin kaivelet, kerro nyt ihmeessä alottamasi kirjan nimi, ees tekijä, niin ei jää kaivelemaan.
Jätän arvuuttelun varaan. Kerron vaikka huomenissa mikäli sikäli.
- Pidä tunkkis eli hevoses!
 |
| Karjalainen 26.10. -87 |
Martti-veikkonenko kirjoitti mainihtemasi? Ainaki sen niminen Issakainen siellä vesrinkelin muotosessa pitäjässä on.
VastaaPoistaSakari Issakaisen Vesimiehen fuuga on vieläkin hyllyssäni, ja muistan kuinka sitä ensi kerran ahneesti luin 1990-luvulla.
Männä kesänä pysähyttiin Heinäveillä siinä kylällä, jaloteltiin ja jäätelöt nautittiin. Siitä jatkettiin Koloveelle melomaan…
Nii ja en kuuklea tarvinna arvaukseen. Martti kun kirjottelloo joskus Kirkkomussiikkilehteen, joka muuten on vanhin yhä ilimestyvä aekakauslehti.
VastaaPoistaSavon murre on kyllä etevätä. Tiällä loonaan maella suap hihitystä aekaseks kun lukkoo jooluevankeliumia Savoks. ”Marijan purkuaeka tul ja se pyörääppi poejan ja kapaloe ja laetto aperuuheen makkaamaan kun ne ei suanna kortteerija muuvvalta.”
äej
PoistaMarttipa hyvinnii - lie monille selevittämätön paikka.
Heinävein seurakunta muuten liitty Savon-rajan yli tänne P-Karjalaan eli on nyt Liperin srk:n alainen.
Munkit jäi sentään ort.omakseen tuonne Valamoon. :)
Kirkkomusiikkilehti = taas uus lehti, johon en koskaan ole tutustunut!
ps
Tuohon siun sähkökirjotukseen omalla palstaviljelmälläsi olin jo kommentoimassa: "Törkeetä jos ei vakituisessa työssä käyvällä viranhaltijalla ole vara näillä sähkönhinnoilla asua lämpimässä asunnossa. Eikös lämpö ole perusoikeus siinä missä ruoka, terveydenhoito?"
Jäi jostain syystä kommentoimatta, mutta tässä tuo kannanottoni kannanottoosi nyt on.
Tsemppiä!
Väristään ilmalämpöpumpun suhinassa urheasti eiäpäin.
Murtteet kunnijjaan. Eikä aikonnaan kieloppijakkaa viännetty oikkein muall? Haaskkoo o, et miun ruettuu lokkoommaan, murtteella viäntäminen o lissääntynnä. Erässii kysy luvan alotettuu viäntämmään murretta, ku mie. Ilimankos se Serkkeikkii serkku läks etellään Piispaksi, ku muuttyvat P-Karjallaan.
VastaaPoistaKuurap
Poistamiunpa piti aikonaan kysyä lupa harjottelijana arokkaalta lehtorimaisterilta, jotta suanko mie pittee oppitunnit tällä miun omalla kielellä.
Sillä hilikulla jottei kieltäny.
Jos ois, niin näyttelemisekshän koko homma ois luiskahtanu.