Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

maanantai 10. lokakuuta 2022

Raikasta, kaunista, kauniimpaa

 jos rumaakin


Sisäsiistinä kirjaviisaana oleminen käy ajoin yksitoikkoiseksi ja pitkästyttäväksi, valtaa turtunut olo. Silloin pitää ponkaista ulos luonnonhelmoihin.

Vaikka retkeillä Kuhasalon, sen jätöstemme puhdistuslaitoksen, tienovilla, nuuhkia ja katsella maisemissa joskus sijainneen luostarin muistomerkkiä:


Taikka ottaa se akkumoottorisaha kainaloon ja pätkäistä puuta nurin ja pinoon:


Aikansa puurrettua on levättävä, oikaistava ja huokaistava:


Ja kaiken uurastuksen jälkeen, luonnonihmeitä ihmeteltyään, kotiin paluumatkalla on vielä kerran huokaistava, nyt ihmisen tekemästä taideteoksesta - maalaismuraalista, kirkonkylän keskeisimmällä paikalla:


Kirjavinkeissä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti