Tietoja minusta

Oma kuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HUK

perjantai 11. maaliskuuta 2022

Myrskyluodon Maija

Korona-aikoja tapettiin Pieni taloa preerialla -sarjaa päivittäin katselemalla ja Larkinin perheen kimpussa. Nyt tämän toisen, nyt tahallaan aiheutetun taudin, Ukrainan Yhden miehen sodan aikoja meillä kulutetaan ankealla Anni Blomqvistin Myrskyluodolla Maijan ja Jannen epätoivosta elämäntouhua tipoittain katsellen, vartti pari tallenteelta päivittäin.

YLE Elävä arkisto

Eipä tuo paljon ilahduta heidän elämänsä, iloja jaa heille jos ei katsojillekaan. Eilen paloi talo eli mökki ja joulu jouduttiin viettämän tallissa elukoiden seassa. Mutta periksi ei anneta: etiäpäin on mieli, henki kuitenkin kalliimpi kuin ruumis, joka sekin tuossa pätkässä nähtiin kun pojista yksi hukkui veteen.

Elämän perustotuuksia nämä; toisaalta ei ihme jos kansa mieluummin Putouksia katselee, jotta hetkiksi helpottaisi. Ja toiset rikossarjoja, joissa paha saa palkkansa kyllä.

Myrskyluodon Maijaa katsellessa on havainnoitukin, päällipuolia enimmältään:

- On kummallista noihen näyttelijöihen kieli, ihan kun paperista lukisivat.
- Lapset paremmin painottelevat, elävämmin puhuvat.
 
- Ja tuo Janne on liian korea saaristolaiseksi, on kun filmitähti, Omar Sarifi Zivagona Joensuun jäillä.
- Maija koko ajan synkkä. Äitisä sentään ilosempi ees sillon kun lapsenlapsensa näkee. 
 
- Katopas onko nuo ammattilaisia. 
 
- Janne on Leif Sundberg, född 31 oktober 1938 i Luleå, är en svensk skådespelare, regissör, författare och teaterpedagog. Katopa!
- Onpa rupsahtanu...
- Noh noh, otapa peili. Kahtoo sieltä. 
- Niäritä nyt siinä vielä.
 
- Eikös tätä katottu joskus Lappeenrannassa?
- Näkyy olevan merkintänä potullas, 14.1.2013 kuittaus: 'Melkoinen spektaakkeli se iltanen olikin, se Myrskyluodon Maija.Ja Juutuupista sen ohessa tämä esityspätkä.
- Tuohan lumos sillon.

Jatketaan illankamussa jossain vaiheessa taas silti, jos ei muuten niin Mårtensonin musiikki lumoaa yhä - eikähän totuutta karkuun pääse. Joko lie muuten Niinistö Putinille pirauttanut?

Kirjavinkeissä

-1 °C  12 km 743 km/€ 119 h

6 kommenttia:

  1. Mekin olemme katsoneet Myrskyluotoa tv:stä, vain viimeinen osa jäi Areenasta katsottavaksi. Olemme kyllä tykänneet, mutta onhan siinä heidän elämässään tragedioita kerrakseen. Minusta Maija ei tunnu synkältä, välillä hän hymyilee sellaisissakin tilanteissa, joissa ehkä odottaisi totisempaa ilmettä. Janne on kyllä korea mies.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kirjis

      jostain kumman syystä live-teatteriesitykset ovat vetäneet puoleensa paremmin näissä uudisasukaskuvauksissa, tämä Maija Lappeenrannassa ja Mobergin Maastamuuttajat aikoinaan Svenska teatterissa, jossa sitä esitettiin nimellä 'Kristina från Duvemåla', josta taas malliksi kelpaa kalpeampikin malli, vaikka tämä: https://www.youtube.com/watch?v=p01UTnFeKmg

      Mistähän seuraava ajanviete ja mikä tauti sitten jylläämässä...

      Poista
    2. Katsottiin juuri Areenasta se viimeinen osa ja totesin, että nyt tuli kyllä hetkeksi tragediakiintiö täyteen... Teatteriesitys voisi toki olla mukavaa vaihtelua. En ole aikoihin käynyt teatterissa.

      Poista
    3. Teatteri jättää mielikuvitukselle tilaa elokuvaa enemmän. Kaikkea ei konkretisoida, ei voikaan: matonpätkä voi toimia merenä, puukalikka metsänä yms.
      Laajentavaa! Monessa mielessä. :)

      Poista
  2. Myrskyluodon Maijaa oli mukava Areenasta taas katsella. Musiikki on upea ja saariston karu luonto luo oman mahtavan miljöönsä. Toki elämä on ollut elämä vähän toisenlaista 1800-luvun puolivälissä kuin nykyisin. Eikös nämä näyttelijät olleet harrastajateatterista? Hyvin kansanomaisia ainakin osa vaikutti olevan. Maijan äidin jyrkkyyttä ja vakavuutta minä vähän ihmettelin, mutta ehkä sitä on ollut todellisuudessakin niin 'jähmeitä' luonteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aino

      Suuri osa amatöörejä (myös Maija), mikä hyväksi filmille. Säilytti sitä myöten sopivan arkuuden/varovaisuuden tunnelman elämää kohtaan: ei tässä elämäntaistelussa taida pelkällä uholla selvitä.

      Janne ammattinäyttelijänä 'söi' valon, vai sanotaanko sitä jotta jättää muut varjoonsa.

      Veikkaisin että kirjana tämä Anni Blomqvistin oman suvun tarina vieläkin pysäyttävämpi.

      Poista