Agneta Sorel, kuninkaan lemmitty:
- aina ollut
hämärä syvyys. Kuka voisikaantajuta, mitä pyhä sydämesja puhtaan sielus herkkä tunne säikkyy!
_
Johanna, Orleansin neitsyt:
Ote on saksalaisen Johann Christoph Friedrich von Schillerin romanttisesta murhenäytelmästä Orleansin neitsyt; ollaan Ranskassa vuonna 1430, jolloin Jeanne d'Arc (1412 - 1431) yritti pelastaa maan englantilaisten hyökkäykseltä. Englantilaiset polttivat hänet noitana roviolla. Julistettiin pyhimykseksi sata vuotta sitten, 1920.
Ettäkö nyt muka rauhallisemmat aamu-uutiset näin, runoin! 👊
Ken runoa kammoaa, kokeilkoon paneutua neitokaiseen Hannu Mäkelän kanssa, joka koetti päästä neitsyestä jyvälle vuosi takaperin proosakirjassaan Varjo - Jeanne d'Arcin lyhyt, toiveikas elämä.
Vaan turhaan, luulen ma, jott' turhaan d'Arciin Johann tai Hannu katseensa luovat, sillä neitsyt on neitsyt ja pysyy:
hiihtämiset: 11 km /191 km/€= 30 h
Kyllä covidista ja Trumpista voipi runoilla.
VastaaPoistaKorona kovin kuritti,
käpälöi koko kevähän,
kesän kaiken kopristeli,
ainoista ihan ajeli,
ravisteli raivoisasti,
aloilleen ei se asetu,
istualleen ihan kohta.
Vaalisoppaa surkuttelen,
Amerikkaa onnittelen.
Trumppi kaatui, järki voitti.
Jospa pääsivät pahasta,
siitäpähän suurisuusta,
juuttahan jukuripäästä.
ej
Poistanyt saisit runota vielä tuon Viron porukan: yks (kaljulaid) koronamatkustelee alpeilla, toinen (ratas) korruptioteitä selän takana rakentelee. Aika velikultia, sanos.
Nyt ei rustata runoja,
Poistalähettävä on lavulle,
vaikka pakkasta pitävi,
saatava on karkulainen,
Hikka kiinni hiihtämällä.
ej
Poistayheksee yritän kohta, kahtastua täyteen.
Huomenna lupotaan, pietään pekkaspakkasrokulia.
Kahtelin mie mittaria,
VastaaPoistahurjalta lukema näytti.
Sukset nurkkaan viskatahan,
vietämme runoilupäivän.
ej
Poistapainasepa uusimman potun (14.1.) Bergh Kallio oranssista Gutenberg-linkkiä, löyvvät runoaartehia!