Tietoja minusta

Oma kuva
SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + vähän sitä sun tätä - ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HUK

perjantai 20. joulukuuta 2019

Mennyttä miestä

Matti Ahde 1945 -2019

Tämänaamuinen Yle-uutinen:

SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja Matti Ahde on kuollut

             Ahde kuoli kotonaan Helsingissä perjantain vastaisena yönä.

Kaivan kirjan esille ja City-muisteloni:

Sähkömies sai muutaman kunnon tällin







 isänpäivälahjaksi isä, joka ei juuri koskaan ollut himassa
  






Kieltämättä vähän kieroon katellu tässä oon Ahdetta: mitenkä sitä nyt niin oopperaa ja golfia kansakoulupohjalta! Ja sitten se 12 vuotta nuorempi Hilkka-rouva vielä siinä ohessa sähläämässä. Päälle pojan huitelut omissa huumemaailmoissaan. Semmoisessa valmiissa kliseepaketissa koko Ahteen perhe: kunhan koketeeraavat ja halusta pällistelevät kansan edessä.

Vaan ptrr-takasi! piti perua kaikki vanha kaunainen ennakkoluulo. Niin kuin Hilkkakin joutui perumaan ajattelunsa Matista, kun Matti eka Hesa-treffeillä heti oopperaillalliselle vei: 'keikaroi, keikaroi', ajatteli Hilu. Mutta ei.
Ensin meinailin, kirjan sisällysluettelo on tarkka ja pitkä joten siitä on helppo valita mieluisensa, että luen vain ne AKT:n jutut Hilkasta & Rädystä, sitten Veikkaus-kähmintäpotkujutut sekä silmäillen Matin nousun eduskunnan puhemieheksi ja pudottamisen valtakunnan kakkospaikalta. Ynnä viimeisen ryvettymisen: Kehittyvien maakuntien Suomi ry:n vaaliavustuksen. Ja ilman muuta jätän väliin nuoruuden ja lapsuuden ajat Oulun tienoilla.
Mutta ei siinä niin käynyt.
Ensin äiti pehmitti minut: Matti kiittää työnraskaan raatanutta äitiään, joka nyt joulukuussa täyttää 90 vuotta, ojentaen ja omistaen kirjan hänelle lahjaksi.
Sitten koko alkusuku: tarvittiin vain muutama vilkaisu isän juoppouteen, tätien mielisairauteen sekä kurkistus suurperheen hataraan majaan Oulun Kellossa, niin vientiähän se oli. Luettava koko turhan paksu pakkaus.
Vaikka on sillä sähkö- ja puhemiehellä välillä peräti kummallista tittelinkipeyttäkin ilmassa leijumassa: "Jäähyväiskokouksessa minut nimitettiin Työväen Urheiluliiton kunniapuheenjohtajaksi. Se oli liikuttava hetki. Arvostan kunniapuheenjohtajuutta suuresti, varsinkin kun olen TUL:ssa toistaiseksi ainoa tämän tittelin kantaja." ja kohtakos seuraava Salibandyliitosta: "Samaisessa kokouksessa minusta tehtiin liiton ensimmäinen kunniapuheenjohtaja."
Miten joku voikin noin tunteella noin tyhjänpäiväisestä palkitsemisesta lähes ylpistyä! Tittelinkipeyttä? Pääatalomaisittain somasti todettuna: sen verran sitä herranpaskaa sittenkin tarttunut rattaisiin.
Silti kaiketikin: vakuutti Matti ainakin minut kiertelemättömällä kerronnallaan, periaatteessa ei näyttänyt parempaa, varsinkaan nuoruudestaan, kuin onkaan, vakuutti luotettavuudella kuin aikoinaan äitinsä, joka vanhimman pojan hoteisiin joutui jättämään sisarusparven työpäivien ajaksi. Jotenkin suo Matille maailmansa ja ylösnousunsa, ilman kademieltä - olkoon miten kuinka vain 'veistokoulupohjalta'.
Olisi tuo kyllä saanut jonkin syyn myös omille niskoilleen ottaa, eivät nyt kaikki sentään putipuhtaita paavoja voi olla!
Tässähän pian repeää ja rupeaa uskomaan politiikkaan ja poliitikkoihin, josko siellä muitakin, sittenkin, Matin kaltaisia! Rehti, vastuuntuntoinen, työteliäs ja luotettava kansalainen on Matti Ahde, 67, ei ollenkaan semmoinen ketku kuin toinen alan mies, sieltä Turkkusest. Sellainen vakaa kuva minulle ulkopuoliselle kirjasta jää, ja on jäänyt monelle Matin tunteneelle, niin ne monet tässä Matin elämänkulkukirjassa kertovat.
Kumotkaa, jos olen hakoteillä.
Matti Ahde - Timo HakkarainenMatti Ahde Sähkömies 459 s. WSOY 2013
 Kirjoitettaessa soi eli soisi soivan 'Tyhjä kuja' eli Hiljainen kylätie - Ahteen itsensä laulamana
🏂 hiihdot 8 km/235 km/ € = 39 h

2 kommenttia:

  1. Tosiaan oli kultturelli sähkäriksi. Sinänsä muuten arvokasta, että ihan tavallisista hommista ponnisti niinkin isoksi herraksi.
    Ite oon lueskellut Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan Huipputuloiset- kirjaa. Ei mikään sensaatiorevittely, vaan sosiologinen vai mitenkä se sanotaan luotaus siitä, mitä menestyneet ajattelevat menestymisensä syistä ja niistä (meistä), jotka eivät menesty.

    Ainakin puoleen väliin saakka olen mielenkiinnolla lueskellut.

    Outtamassa on myös Jessikka Aron kirja, kunhan tuon saan ensiksi tavailtua.
    Tuli siis Haanpään kertailuun välipää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. äej

      oot mielenkiintosten kirjojen jäljillä.
      Katopa vielä tuolta: onko tutun tuntusta mmiestä vertailussa?
      =
      http://hikkaj.blogspot.com/2019/12/myynnissa-urut.html

      Poista