Hänhän siellä arvovaltaisimpana keskellä, Pielaveden Makkosia muuten, syntynyt 1948:
Eikä ollut kysymys niinkään uskonnosta vaan luonnosta ja ihmisestä luonnon lakien alla, runoista, karjalan kielestä, arkkipiispa Leon kirjoittamista. Elämän kosketus on tullut merkityksi kaksikielisenä: Kaksiosaisessa runo-Mustelmissa muistellaan mennyttä kovaakin aikaa omaa evakkoperheen raadantaa; jokaisella aukeamalla ensin karjalaksi ja vierellä suomeksi.
Mustelmista arkkipiispa luki otteita kirjoitus'vimmaansa'/ motivaatiota selventäessään.
Pöydällä lepäsi myös tuorein teos:
Arkkipiispat ossaavat runoilla...
VastaaPoistaej
Poistaheijjän tehtävä, näet.
Vaan hyvät oli runot, karjalaks varsinnii.
Se on jännä tunne kun pienessä tilassa on tuommonen herra, vaikka miten Pielavein evakonpoika, niin heti tuntuu ylhmiseltä. Kerran näin toisen Pielavein pojan, yhtä kuulun, Tanhuvuarassa, vaan se tuntu niinkun yksmeistä.
Herran peloku, on viisauven alaku...
Poista