Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

maanantai 25. marraskuuta 2019

Ties monesko Onnen Maa

Ei siihen kyllästy: niin totta ja vetoavaa.
Tänä vuonna näitä nyt nähty tuplana, Egyptinkorvessa kesällä ja nyt tämä Louhiteatterin 'pölönen'. Muina vuosina on metsästetty yks per v.

Että miksikö?
Fiksaatio? Addiktio? Jummiutuminen?
Sanopa se.

Paitsi että: se on vaan niin juureva.
Männäsuomalainen, jos sen määrittelee yhdellä pitkällä sanalla.
Joku viisaampi käyttäisi sivistyneempää sanaa nostalginen.

Heinäseipäät ja tango. Tuhlaajapoika siihen, se Tenho ja Tenhon tenhotus Näillä voi saaha turpiin ja Reijo Taipaletta kaikki. Ja Tapin Kops vaan ja henki pois. Vanhan isännän Viekee miut pihhaan ja jelehakka kostyymi. Kulkukauppiaan Tämä on plastiikkia. Ja kymmenet muut mieleen syöpyneet - kuiskaajaksihan tässä jo kelpaisi vallan.
😥

Tällä kertaa kiitettäköön erityisesti Ukko-Antin nahkoihin ujuttautunutta Juha Mikkolaa sekä sopivan vetäytyvästi laulavaa tangokuningasta Timo Laukkasta kera elävän orkesterin.

Eikä Tenhossakaan mitään valittamista ollut, nimeä myöten vetoava vetoa lyövä: Jose Martin. Tytöt tykkäävät vaikka turpiin tuleekin.

Valitettavasti ei voi sanoa että menkää itse toteamaan, sillä kaikki tulevat esitykset on loppuunmyyty!


Hyvä kuin mikä, kuten aina näiden louhelaisten esitykset, joista monet perskoht koettu ja nähty, sikäli kun niihin on mahtunut:
  • Gabriel, tule takaisin! (2019)
  • Elmo (2018)
  • Suomi 100 - Eno 10 000 (2017)
  • Kiitos kirjeestäsi (2017)
  • Kauas pilvet karkaavat (syksy 2016)
  • Ruokahissi (kevät 2016)
  • Hilmanpäivät (syksy 2015)
  • Lumikit (kevät 2015)
  • Paluu Harmaalahteen (2014)
  • Niskavuoren naiset (2013)
  • Pessi ja Illusia (2012)
  • Papin perhe (2011)
  • Niskavuoren nuori emäntä (2010)
  • Ronja Ryövärintytär (2009)
  • Niskavuoren Heta (2008)
  • Oi kallis Suomen maa (2007)
  • Juurakon Hulda (2006)
On se. On se kova porukka - kehno vie!


8 kommenttia:

  1. Minnekähän se katos se Pertti Koivula, ei oo pitkiin aikoihin kuulunna mittään. Vaikka enhän kyllä luve juorulehtijä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      pinnalla pysyminen se vasta vaikeeta onnii.

      Kuunteletkos juoruämmiä? (suanoonko enää nuin epäveminististä nimeä heistä käytteekään)

      Poista
    2. Eihän niitä ennää oo. Vielä 50-luvulla oli kylissä erityinen ammattikunta, jonka tehtävänä oli uutisoiminen kahvipalakalla.

      Poista
    3. ej

      ne ol sen ajan seiskoja - uutisvainu heillä kohillaan.
      Louhiteatterin Onnen Maassakin pyöriskeli jokunen.

      Nyt kuulemma ne toriparlamentaarikot ovat ottaneet noihen ämmäin tehtävät hoitaakseen eli miehiseks on homma luiskahtanu.

      Poista
    4. Kauheeta miten polleita olivat persut teltallaan Joinsuussa. Siinä leviteltiin isoon ääneen sanomaa. Hiivin hiljalleen ohite.

      Poista
    5. ej

      jospa niillä oli joulujuhlat, kirkosta poistetut. ;)

      Poista
  2. Kohta meille
    onnen maa
    aukeaa.
    Lunta tupruttaa.

    VastaaPoista