Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

tiistai 2. lokakuuta 2018

Puretaas reissua alkaen Simbergin Hugosta

ei Häkkisen

Sitä ollaan taas yksi rappunen noustu ylöspäin sivistyksen portaita: koluttu eteläisen Suomen ja sen itäisen lahden rannikkoa päivätolkulla ja lopulta 'noustu maihin' Lappeenrannassa Sari Kaasisen Kehruuhuoneella.

Iänkuun päivänä en ollut käynyt Pernajassa, joka Loviisaa nyt on. Porvoo kyllä on jokusen kerran kiireenhötäkässä ohitettu. Kotka tuntematon, sentään sen Arto Tolsaa ja Junnua seurattu silmä kovana ja korva kuulolla.
Että Veikko Laviko? Kuulamörssärin sijoitan mieluummin Sypänsä kanssa Haminaan ja sen hautausmaalle, missä käymättä jäi, mutta RUKin pihapiiri tuli tampattua tarkkaan - eikös senkin oheistuotteena ole täyttyneet hautuumaat?
Pah,
pahaksipa tämän maailmanmatkaaja pikkubourdain-folken matkakertomus on kääntymässä, joten jätetään humpuuki ja siirrytään korkeampaan kulttuuriin.

Pernajan omapoika Agricola sivuutettakoon tässä vaiheessa olan kohautuksella sekä tällä Lari Kotilaisen mainiolla kirjalla: Kielen elämä. Ja keskityttäköön lähipäivinä tuoreempaan kirjatapaukseen, Helena Ruuskan kirjapaksukaiseen: Hugo Simberg - Pirut ja enkelit, WSOY 2018.

Enpä tuota olisi arvannut, kun Agricola-matkalle lähdimme, jotta pääasiaksi nouseekin Hugo ja Hamina!

Siinä pienempää ympyräkatua tallatessa hyvä etten iskenyt päätäni seinälaattaan vaaleanpunaisen talon kulmalla kirkon pihaa tiiraillessa:


- Ai täältäkö se Simberg?
Tampereellahan miehen töihin viimeksi törmäsimme Enkelimatkailu-reissulla.

Siinäpä olikin, kurkistelemista, kummastelemista, kamerassa kieputtelemista- Pikkuympyräkatu kolmenelosen taloa töllistellessä.

- Vai täällä pikku-Hugo ja kaksoisveli-Paul temmelsivät lapsuutensa. On siinä vilinää riittänyt kun sisarusluku huiteli toisellakymmentä!
- Siinä on ollutkin häkitys paikallaan ...



Mutta jospa en jatkaisikaan -
sillä varmaan luotettavamman ja paremman kuvauksen ja paremmat kuvat löytyvät tästä Ruuskan 500-sivuisesta Simberg-elämäkerrasta:


KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

2 kommenttia:

  1. Meikälukijankin pää menee pyörälle. Kieputus alkoi jo Joinsuun kulttuurijohtajan Kehruuhuoneella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ej

      van eihän tää vielä mittää. Nuuhkaseshan uusinta potallista. :)

      Ei tässä mitään marttojenmatkakuvasuta tehä: "Jo aamulla varhain pistin silitetyn hameen päälle ja pässinpäkkimät alle. Voileivät silitin eväiksi ja pistin ulko-oven kiinni. Sieltäpä linjuripiili mutkan takaa jo valokeilojaan heilutti ja käin nostettuani linjuri pysähty, kuski aukasi oven ja sanoin 'hyvät huomenet'..."

      Poista