- Ivan Apasenko, syntynyt vuonna 1921 Kiovan alueella, maanviljelijä, kansalaisuudeltaan ukrainalainen. Vangittu Jaakkimassa 1941. Sotavankileirillä Kurkijoella. Ammuttu 13.5.1943 Sulvan kylässä Mustasaaressa.
- Mihail Ivanov, syntynyt joulupäivänä 1924 Lvovin kaupungissa, venäläinen, ei ukrainalainen. Sahatyöläinen. Vangittu partisaanina Kostamuksessa juhannuspäivänä 1942. Ammuttu Mustasaaressa 24.2.1943.
- Dmitrij Kuntin, syntynyt 23.8. 1921 Moskovan kaupungissa, ammatiltaan autonkuljettaja. Vangittu haavoittuneena 13.11.1941 Louhessa. Ammuttu Mustasaaressa 21.5.1942.
- Aleksandre Tanitsev, syntynyt 17.3.1921 Kirovin alueella Sahalinskin piirissä, ammatiltaan metsätyönjohtaja. Vangittu 28.3. 1942 ja kuollut 3.2.1943, kuolintapa: sairaus/nälkä/heikkous, kuolinsyy: mahahaavan puhkeaminen.
Kuka keksi sodan ja miksi? kysytyttää. Nuoko?
Liian laaja kysymys. Yhteenveto kuitenkin helppo tehdä: ks. otsikko.
Luen jälleen kertomuksia näistä isättömistä, ukittomista venäläisvankien jälkeläisistä, joilta tuo tärkeä elämänjuuri, esi-isä, on kadoksissa.
Ira Vihreälehto etsii isoisäänsä vankileireiltä, arkistoista, netistä, mailittamalla, facebookaamalla, ajelemalla autolla, junalla pitkin poikin Suomenmaata, tapaamalla henk.koht. kasvotusten, puhelimella ihmisiä, jotka tietävät sota-aikaisista tai joilla on sama halu ja kaipuu löytää kadoksissa oleva juuri.
Kirja on nimeltään Kunnes rauha heidät erotti - Neuvostosotavankien ja suomalaisten suhteet jatkosodan aikana, Atena 2018.
- Auttamattomasti olette myöhässä!
Sitä tarkoittaa lyhyesti sotavanki-isänsä löytänyt ja tavannut Vihan ja rakkauden päivät -romaanin kirjoittanut Arvo Myllymäki Iralle sanoessaan: "Kaksi vuosikymmentä sitten olisin voinut selvittää sinun ja muiden mysteerit."
Eli arkistot ovat sulkeutumassa ja yhteistyö kuivumassa Venäjällä.
Yhden vahvan ukkiehdokkaan Ira Vihreälehto löytää heimosotavankileiriltä Savonlinnan/Säämingin Aholahdesta.
Jossain vaiheessa Otavan koulutilalla työskennellyt
- Ivan Vasilinpoika Anashkin, syntynyt 22.7.1924
Jääköön tuo toistaiseksi kesken, on niin monta muuta sodan satuttamaa kohtaloa kirjassa luettavana, kuvina katsottavissa.
hiihdot 10+13 /755 km = 112 h
KIRJA-ARVOSTELUT *** myös
Arvoisa Vaasan veri ei vapise -hikkaj
VastaaPoistaEi meikä noista vanjoista varsinaisesti, mutta kun siitä vankileiristä on kovasti ristiriitaista tietoa.
Neuvostovankien kurileiri oli tiettävästi Vaasan kaupungissa, Vanhan Vaasan ja Runsorin alueella. Luin jostakin, mutten ollut ite paikalla.
Käsite Vaasan Mustasaari saisi mustasaarelaiset, ne Vaasaan liittämistä vastustavat ainaskin, sylkemään päin naamaa.
Eri kuntia ovat, vielä.
Käsite Mustasaaren Sulvan kylä on syntynyt vasta 1970-luvulla, kun silloinen Vaasan eteläpuolinen Sulvan kunta jaettiin puoliksi Mustasaarelle ja puoliksi, Sundomin kylän osalta siis, Vaasalle.
Nyt voi kyllä puhua Mustasaaren Sulvan kylästä, muttei voinut 1940-luvulla, ellei ollut Ahti Karjalainen, joka osasi ennustaa tulevaisuutta, vaikka toki piti sitä vaikeana.
Ja tuo Sulva on ihan eri kohdassa karttaa kuin Vanha Vaasa ja Runsor.
Tietysti jos lämpöhakuisella ohjuksella tai semmoisella poukkoilevalla luodilla, millä JFK tiettävästi anmmuttiin, niin sitte voipi ammuntakohta ja kuolinkohta olla hyvinkin eri paikoissa.
Voksi, sir
Poistatällä menolla, jos valtakunnan rajat muuttuvat piakkoin, saatamme hyvinkin olla noilla leireillä, jos emme älyä pitää ääntä pienempää ja päätä kiinni. Sinä siellä lännen leirillä minä täällä idän.
Hyvä kun korjailet noita paikkakunnan nimityksiä ja rajoja. Itäiselle lukijalle Vaasan Mustasaari kertoo edes ilmansuunnan paremmin kuin pelkkä Mustasaari. Täälläpäin Joensuun Tuupovaara ja Joensuun Kiihtelysvaara on totisinta totta eli yhessä ovat, vaikka asukkaista moinen tarkennus tuntuu tarpeettomalta, jopa vähän vähättelevältäkin.
Eli tackskaduhahaa! Eikä mitään viskasittaa. :)
Arvoisa maantieteelle-emme-voi-mitään -hikkaj
VastaaPoistaSe on ihan hyvä, että on Länsi-Suomella ja Itä-Suomella paikkakuntansa ihan ilmansuunnan mukaan epätietoista matkamiestä ohjaamassa.
Niinku Björkö siellä idässä, suomeksi Koivisto. Taitaa olla liitosaluetta siellä Vanjalassa vuodesta 1939, ja uudelleen vuodesta 1944.
Tai Björkö täällä lännessä. Mustasaaren liitosaluetta vuoden 1973 jälkeen ( vähän kuin vaikka Koivulahti, Raippaluoto ja Sulva ).
Tai Värtsilä siellä idässä, joku raja-asemaseutu nykyjään. Puoliksi Vanjalan liitosaluetta
Ja sitten Wärtsilä täällä lännessä, jokin isomman puoleinen tehdasfirma mm. täällä Waasassa.
Ja sitten navigaattorin dilemma, Pyhäjärvi, jollaisia on ripoteltu ympäri Suomea ja vähän naapurinkin puolelle.
Yksi tiettävästi lähellä teikäläisten Paratiisiakin !
Ne sikäläiset Tuupo ja Kiihtelys voisivat sen vaara-liitteen tykkänään poistaa. Vaara kun on kuiteskin aina ilman muistuttamattakin tykönämme, niinkuin niin sattuvasti rajanoikaisukommentissasi luonnehdit ! :-)
No voi sun .... Eihän ne vanjat sitä Björkötä vielä 1939.
VastaaPoistaVasta Molotovin rajanvedolla 1940 !!
Voksi, sir
Poistatäss yhten iltan tul televiisiosta Kekkosest ohjelma. Lopen uupunt ol mies, ka ku ei Suomess enää ylemmäks voint päästä.
Ol käynt Resnehvin ka keskustelluu Kannaksen, Viipurin koko mänetetyn Karjalan pallauttamisest.
A mitä tarjos vastaan: Paloja meist eli Pohjois-Karjalast!
No vot!
Meiät ois vakkoon ajant. Onneks Resnehvi viittas kintahall jot höpöjä puhut.