Ei kelvannut Lumion varikolle, ei osasto Lindbergille. Eikä uudelleen Lumiolle, eikä uudelleen Lindbergin varastolle eikä taaskaan Lumiolle, missä vääpeli kurkku suorana karjahteli:
- No on jumaliste se soppatykki taas porrasedessä! Ettekö te rupea uskomaan, perkele, ettei sitä oteta tänne. Tehän olette itsepäinen jääkäri ...
Siitäkös maankaato riita repeytyi, ja sen kuin yltyy junalle hitonmoinen hoppu - siviiliin, näet.
Alik. Matti Liekolle puskeutuu oikea hätä eikä mikään hädänpoikanen, kun alikersantti sonniksi haukkuneelle luutnantille antelee:
- Olen vain semmonen sonni, että jätän kenttäkeittiön tälle varikolle vaikka perkele tulisi kieltämään...
Lopulta, jotta siviilijunaan ennättäisimme, jättää Matti Lieko koko hökötyksen auton lavalle ja ulvahtaa onnettomalle kuorma-autonkuljettajalle:
- Viekää vaikka helvettiin! Ajakaa lähimpään rantaan ja kipatkaa sinne! Minä menen nyt ...
Yllä on vankileirin purku käynnissä, viimeistä kapinetta viedään.
Matti Lieko on Kalle, Kalle Päätalo. Kirja on Nälkämäki, jonka Kalle kirjoitti erillisromaanina huitkotva ennen ensimmäistäkään Iijoki-sarjan kirjaa. Nälkämäki kertoo suomalaisvankien vankileiristä Siiranmäessä Karjalan kannaksella.
Iijoki-sarjan tuplalukeminen on täyttä häkää menossa, sen 12. osa Tammerkosken sillalla, joka piti keskeyttää, koska Kalle jättää väliin elämästään koko parivuotisen vankileiriajan, kehottaa tutustumaan kirjaan Nälkämäki ja Matti Liekoon, joka on yksyhteen Kalle Päätalo:
' - tapahtumat ovat todellisia, joskin kaunokirjallisesti väritettyjä. Siksi en ryhdy kertomaan jo kerran kuvaamiani tapahtumia - '.
Hirmu syyllisyyttähän talousaliupseeri Kalle/Matti Lieko, tunnollisuuden perikuva, kenttäkeittiön hylkäämisestä tuntee, kipuilee vielä kauan, kunnes siviilijunakavereiden huumori ja järkipuhe auttavat:
- Yritä nyt, hyvä Matti/Kalle, käsittää, että sinun on pakko luopua soppakanuunan komentajan virastasi!
- Meitä on tämmönen miessakki todistamassa, että alikersantti Talonpää taisteli hamaan viimeiseen sekunttiin komentoonsa uskotun kenttäköökin puolesta
- Älä välitä. Ei yksi kenttäkeittiö merkitse enää Suomen konkurssissa suuriakaan.
Vaan nyt Tammerkosken silllalle, takaisin toiseen sotaan, josta tulee vielä pitempi kuin kuukautta vaille viisi vuotta kestäneestä sotapalveluksesta: Kalle menee naimisiin Lainansa kanssa ja kohta jo rotiutuu ensimmäinen repivä riita parista viinapullosta.
Eli
Ooppahan sodassa eli sivviilissä niin rähäkkätä pitää olla.
Eli
Kyllä lukijan kelpaa: ite ei tarvii riidellä, antaa riitojen pysyä kansien välissä.
Ja sopii suihkasta ulos vainioille nyt kun aurinko paistaa ja hanki kantaa!
 |
| Sinne lepikkoon - seittemättä sattaa alottelemaan! |
-5°C hiihdot 10 +16 km tuulentuiverruksessa / 616 km//€
En oo Päätalon tuotantoon niin tarkoin tutustunut, että tietäisin, pääsikö hän Lainasta/Laina hänestä eroon kivuttomammin kuin soppatykistä. Mutta kaipa se aikanaan täältä selviää. Ootan jännityksellä, eikös ero kuitenkin tullut.
VastaaPoistaEJ
Poistasoppatykki kuin soppatykki!
Voit arvata jos toinen noin nipottaa parista putelista niin ...
Vaan painelehan tuolta yläoikeelta
Luennassa - Päätalo-Iijoki-linkkiä: vähintään juhannuksena viimmen oot tolokun piätalolainen.
Jaakko Syrjä nappasi melekosen osan Kallen teksteistä pois, jotta ihmiset jaksaisivat paremmin lukkee. Ja kyllähän ne jaksovat. Mulle riittää, kun valihet parraita paloja. Hyvin kestää kärrillä.
VastaaPoistaEJ
Poistaet usko miten vaikeeta on 'pyhän' tekstin lyhentäminen tulitikkuaskikokoon.
Huutelehan aina kun puttoot kärrylöiltä. Matkaa on jälellä vielä huit kotva.
Pelekkä Kallen viisvuotinen sota periaatteessa on kestänyt Ahdistetusta maasta alkaen 5 osaa + Nälkämäen; + myös oikeestaan koko tämän Tammerkosken sillalla, jossa toinen jalka on tavallaan siviilissä toinen sodanrippeitä selevittelee.
Ja nyt vielä sattuu tämä nariseva nainen akaks!
Voi Kalle parka.