Torstaina vähän jo uhkaili, yöllä lisäili ja eilisaamuna maa valkeni. Aamupäivällä jo näytti että hii-hii-hiihtämäänhän tästä iltapimeällä pääsisi, sitten kun muut eivät näe. Saisi ensimmäiset tienuut sillä euro per kilsa-systeemillä.
Vaan mitä vielä: lörtsiksi muuttui keli. Semmoista ripulointia oli taivaalla tarjona, vettä ja räntää vuoron perään. Vesisuksikeli jo välillä.
No eihän nyt lokakuussa pitäisikään - on tuota talvea mitä taittaa.
Eikähän nykymonoja jalkaansa niin vain osaakaan ahtaa eikä sitoa, saati monoja siteisiin. Toista se oli rotanloukkujen aikaan: kenkä kuin kenkä siteeseen ja LOKS! Kyllä pysyi. Hyvä jos varpaita ei samalla litskannut.
Niin ja sitten ne sauvat, ne lenkit! Ne ne vasta älyä ja aikaa vaativatkin jotta hanskat hihnoihin saisi pujotetuiksi.
Parempi siis harjoitella varustautumista hyvän sään aikana - ja sisätiloissa.
Ajelee vaikka autolla, liukastelee kohti helsinkilöitä.
Tietoja minusta
- hikkaj
- Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti