On kyllä niin liukkaat luistavat kelit ettei yksinkertaisesti voi olla poissa metsämailta, vaikkei aurinko einin millään halua ilahduttaa läsnäolollaan erämaan taittajia, syvähankien hiihtäjiä.
Vaan sitä puutetta tuskin huomaat hikilämmössä paahtaessasi mäkiä ja kukkuloita!
Tarmo Manni (1921-1999) Saarijärven samaani, Tuntemattoman jousipyssymies Honkajoki, ei liene hiihtomiehiä ollut kuten Tapperit, vaikka Saarijärveltä hiihdon sydänmailta tulikin.
Tuulimyllyssä Bökarsissa* Armi Ratian 'renkinä' vietti juopon sepän poika kesiään; siinä tuuli tuiverteli ja kaikilla oli hauskaa, Kekkosellakin, joka suri kun ei kelvannut koko kansan presidentiksi vaan joutui kantamaan kepuleimaa harteillaan ja jota Tarmo lohdutteli: "Älkää välittäkö herra presidentti, sanovathan ne minustakin, että olen homo."
33 vuotta otti aikaa ennen kuin Tarmo tarttui viinalasiin, vahingossa! Ei olisi pitänyt ottaa ei tarttua: taisi sitä liikaa mallia saada eläkepäivien viettoon.
Oli Oli se elämys istua Willensaunassa Kansallisteatterissa katsomassa kun Tarmo Manni yksin porotteli Gogolin Mielipuolen päiväkirjaa tunnin jos toisenkin. Sai siinä saapas kihnutusta, osasi mies osansa, vaikka teatterinjohtaja Kivimaa kuinka oli boikotoinut Mannia: hevosen takapuolen roolia oli ainoastaan tarjonnut puolen vuosikymmenen syrjinnän aikana.
Vaan ottikos Tarmo!
Taiteilijakukkulalle kelpasi tämä persoonallinen persoona kyllä.
Tekijästä: Suomen arvostelijain liiton eli SARVin JÄSEN - ja sen tasossa huomaa 🤣😊🙃
Tietoja minusta
- hikkaj
- Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti