Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, exänä: ope, lautamies + vähän sitä sun tätä ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

lauantai 9. helmikuuta 2013

Tartuin mikkiin illalla

Vai mikä se Hintsasen ohjelma on nimeltään.
Olipa mikä oli, katottua tuli.
Neljä vanhahkoa naista siellä hyppeli: kaks oli nuorisopukeutunut ja kaks ihan tavallisesti.
Nuorisopukeutuneista toinen oli petkuttaja ja huijari, toinen ei. Tavallisista naisista kumpikin oli ihan tavallinen.

Kikka Laitinen on sen petkuttajan nimi: se painoi sitä nappia eli varasi lauluvuoron vaikkei voinut tietää tulevaa kappaletta, koska esilaulaja ei ollut vielä pihaustakaan päästänyt. Ideana näet on, että sitten pitää painaa nappia kun tietää mikä biisi on menossa. Kikka Laitinen toimi yhtä epärehellisesti kuin Kake Randelin joskus aiemmin. Silloin hävetti sen paria eli Meiju Suvasta, nyt taisi Muskaa hävettää parinsa röyhkeys? Leikin varjolla voi puijata: sanoo vaan että leikkiähän tämä ja syö mansikat kakun päältä...
No kaikesta minäkin huolta kannan!!!

Sen toisen eli tavallisen parin muodosti joku vaalea tyylikäs vetäytyvä näyttelijä ja toisena oli jääkiekkoilija Juha Rantasilan sisko Mari.
Mari oli hyvä kuten on ollut aina. Nytkin otti niin tosissaan että itku pääsi esittäessään Hurmerinnan laulua lapsesta joka maailmalle on lähtenyt ja poisluovutettu.

Hyvä Mari! Tosissaan kun työnsä tekee, paneutumalla eläytymällä niin työstään jotakin saa ja kostuu - niin katsojakin, mukana eläen
On siinä eroa entisaikojen laulajaukkoihin Kalevi Korpiin, Veikko Tuomiin, Henry Theeleihin, Juha Eirtoihin, jotka oikein lauloivat mutta viis välittivät laulun sisällöstä, sanoista ja sanomasta; sen kuin jäykkinä ja ylpeinä päätään kuin kuninkaat käänsivät.
-7  14/574km/€

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti