Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

tiistai 1. joulukuuta 2009

Joulukuun 2009 Kauppalehti-blogit

Pistänpä paremmaksi


1
0
2
.
.
Hyvät maapallon asukkaat!
On vuoden viimeinen ilta. Pallo on taas kiertänyt auringon ympäri radallaan ja palannut lähtökohtaansa palloteltuaan pinnallaan kulkijoita monin kohtaloin. Pakkanen paukkuu, on pimeää, ja voi sanoa että monenmonelta pallo on hukassa. Vuoden tulosta laskiessaan moni jää pakkasen puolelle. Tinan sulatuskaan ei enää riittävää lämpöä tuo eikä rakettien räiske valaise.
Taloudellisesti pakkasen puolelle jääminen ei useinkaan ole omissa käsissä, joten sitä syntitaakkaa ei kannata kovin kannella eikä varsinkaan ottaa syyllisyyttä povelleen, vaan surutta saa syyttää ympäröivää yhteiskuntaa ja sen hallitsemattomaksi ryöstäytyneitä rakennelmia - ja lopulta siis päättäjien pitkää letkaa.
Henkisesti pakkasen puolelle jääminen sen sijaan on täysin oma syy. Vain sinä itse voit, kapasiteettisi rajoissa, päättää mitä oman pääsi sisällä liikkuu, mitä aivosi ajattelevat, missä mielen sfääreissä liikuskelet. Taide edustaa henkisyyttä jaloimmillaan - siis rientäkäämme yhdessä taiteiden kinttupoluille! Taaplatkaamme kukin omalla tyylillämme ensi vuonnakin, niin ei henkinen vilu pääse yllättämään.
Hyvät maapallon asukkaat!
Minkä me sille voimme, jos koulu lopetetaan, työpaikka lakkautetaan, blogeista annetaan huomautus - jos päättäjäenemmistön mielestä niin on parasta. Ei siinä muu auta kuin tyytyä - aikansa rimpuiltuaan - kohtaloonsa. Sama se on sairauksien kanssa: jos sydän reistailee tai jokin vakava sairaus runtelee, voi yrittää hoidoin parantumista. Ja jos ei hoito tehoa, on todettava tosiasia ja mukauduttava elämään toisenlaista elämää kuin mitä suunnitelmissa on ollut. Se elämä voi, yllätys yllätys!, olla entistäkin antoisampaa. Ei pidä pelätä.
Hyvät maapallon asukkaat!
Meille jää onneksi aina jäljelle oma mielikuvitus, ajatusten viidakko. Henkisen elämän generaattori. Eiköhän sen käynnistysnappulaa painamalla valoisampiin aikoihin taas päästä ja pärjäillä! Ja omanapaista mittakaavaa vähän, vaikkapa alun pallomittoihin, rukkaamalla yksilön ongelmat hyvinkin kestettäväksi supistuvat.
Hyvä maapallon asukas!
Lopuksi kiitän Sinua saumattomasta yhteistyöstä sekä toivotan Sinulle pallon asukkaana  Vauhdikasta Uutta Vuotta 2010 - uskaliaasti uudelle kierrokselle! - Kyllä se siitä suttaantuu.
"...ovatkos isännät hulluja vai; ei, laitatotia vain odotettiin saliin, ja sitä helinää ja hilkansiukua silmään ja sydämeen, korvan kalvoon ja munaskuiden pohjiin, kun ovi aukee ja täyden tarjottimen taakka lasien kimivää juhlaa ja karahviinien kimalaa hehkua vaeltaa virkistyvän ihmislapsen editse ja elävien silmien todistukselta taivaallisine kuorminensa pöydän avatulle siivulle, joka varmana ja todellisena odottaa sivuseinän keskikohdalla valmiina akkunain väliin!" Kilpi, 1933: Alastalon salissa

Työnohjausta/hoitoon

1
0
2
.
.
Saate: Eipä näytä hääviltä SP:mme elonpäivät näinä loppuvuoden päivinä!
- TIP TAP TAP TIP kaikki väki nukkuu, vääkii ...lauleli yöhoitaja iloisena ja heilutteli pistopiikkejä hyppysissään kuin lepattavia kynttilöitä.
Suonenjoen pappa kiskaisi viltin korviinsa, Vesannon mies oli muuten vain nukkuvinaan ja Karttulan kaveri säntäsi käytävälle. (Työnohjauksen nimikkeellä tänne oli porukka hilattu, vaikka selvää hoitoonohjausta tämä oli.)
SP ei ehtinyt reagoida, yöhoitajan katse nauliutui häneen. - Mites ois pienet piikit, hoitaja ehdotti. Kauhu valtasi SP:n. Hoitaja lähestyi uhkaavasti neulat tanassa. Vesannon mies vilkaisi syrjäsilmin SP:n kimppuun käyvää hoitajaa; nyt Suonenjoen pappakin halusi välttämättä nähdä mitä tuleman piti ja kuis äijän käy, ja niinpä hän kiskaisi viltin naamaltaan. Hätäpäissään SP tökötti sormella Suonenjoen papparaista ja hoitajaa ja heilutti sormeaan suonenjokelaiseen päin. Hoitaja vilkaisi taakseen ja hymähti: - Riittää näistä kummallekin.
- Jospa sitten aloitettaisiin ensin papasta, vanhemmasta päästä, pyysi SP ja valmisteli pakomatkaa mikäli hoitaja taipuisi.
Ovi narahti ja silmäpari kiilui oven raosta, Karttulan kaveri sieltä  tillisteli, tunnusteli, milloin vaara ohi olisi. Hoitaja kääntyi kuin kääntyikin Suonenjoen pappaan päin, otti muutaman ristiaskeleen, mutta pappapa oli nopeampi ja riuhtaisi peiton korvilleen ja uikutti:
- Älkää hyvä hoitaja rakas näin yöllä kiusatko vanhaa miestä...
- Pieni lääkeannos tekee eetvarttia, kikerteli hoitaja pappaa lähestyessään.
Nyt oli hetki SP:n. SP ponkaisi vuoteeltaan, kahmaisi pissipussin vuoteen reunalta mukaansa ja paineli ovelle. Karttulan mies oli kuitenkin ovelampi: hän painoi oven lujasti kiinni, puristi rivasta hellittämättä. Ovi ei auennut.
Pappa sai pätkyn  kannikkaansa, retkahti ja tuntui päästävän syvän helpotuksen huokauksen - hoitajan kanssa yhtäaikaa. SP rämpytti ovenkahvaa, mutta ovi oli kiinni ja pysyi.
Sitten leimahti. Ei ennättänyt kääntyä huonetta päin kun tunsi piikin lämmön takalistossaan ja kuuli hoitajan moitteet: - Hyi isot miehet! Teidän parhaaksennehan tässä toimitaan, teidän parhaaksenne. Tämä on niin sanottua hoitoonohjausta peitenimellä työnohjaus.
- Saattohoitoa pikemminnii, uikutti pappa petiltään.
Siinä rytäkässä huoneen ovi avautui. Karttulan kaveri hiipsi housujaan kohennellen vuoteelleen ikään kuin olisi oikeasti vessareissulta palaamassa. Vesannon mieskin avasi silmänsä. Vaara oli ohi.
- Johan tuli eloa, tuumi hoitaja, - aamulla lätkitään lissää. Hyvät yöt vaan, metsien miehet, nukkukaa makiasti! jatkoi hoitaja ja poistui laulellen kuten huoneeseen tullessaankin, mutta nyt rallatellen reippaanpuoleisesti: "Hei! Hei! heippatirallaa heippatirallaa heippatirallallaa..."
Huoneeseen jääneet makailijat hymyilivät, eniten hymyilivät osatta jääneet Karttulan ja Vesannon miehet. SP ja Suonenjoen pappa puristelivat kipunoivia kannikoitaan ja pistivät lopulta lauluksi hekin: "...täähä ei tunnu missään ... HEI ! öylyä lissää, löylyä lissää ... löylyä lissää kiukaass."
Laulu leikkautui siihen paikkaan kun hoitaja ilmestyi uudemman kerran ja jäi oven pieleen seisomaan.

JORTIKKA!

1
0
2
.
VAROITUS! Sisältää K18 väkivaltavideon=jäkiekkoilijan teurastus VARNING!
”Tertsuja sinne!
Ei se Rusina erehtyny kun heitti Aran pellolle ja otti Jortsun! Nyt tää Jortikka liehuu Kanadassa leijonapentujen koutsina. Turussa ottaa kojautti vasta jokunen yö sitten semmoset kännit, ettei kotio osannu eikä kieli kääntyny. Eilen huuti toisella erätauolla niin että kolmannen erän alotusta joutuvat lykkämään, kun tsekkikopin kellokin pysähty ja pelureille tuli kaikille kiire vessaan. (4-3)
No Venäjän poikaa ei ois nyt yöllä sudenhuutokaan sekasi saanu. (0-2)

Virvonvarvon Sinulle Hyvät Uudet Vuodet – piehän puoles!
Tuus Lennart
Päästinpä Lennun pitkästä aikaa 'ääneen', peukalohangallisen verran ennätti matskua lykätä joulukalenterin aikana.
Näyttää hurahtaneen jääkiekkoon totaalisesti - senkö hiijestä katellee voita poikien MM-kisoja? Kaipa se raportoi jatkonkin jotta ajantasalla pysytään.
Vihjasi muuten ennen joulua linkin jossa Talvisodan hengessä Suomi poika ottaa ns. köniinsä: väkivaltavideo

Joulu jouten

1
0
2
.
.
27.12.09  Olkoon näkyvissä yksin viereinen päivämäärä, edustakoon se joulua, kattakoon koko joulunseudun, koska näin kolmannen peräkkäisen pyhäpäivän jälkeisenä maanantaina tuntuu että nuo kaikki joulunpyhät olivat yhtä ja samaa yötäpäivää.
Aattotorstai oli ainoa erillinen, puskuri, jolloin aika oikeasti oli jakautunut palasiin: Aamuvarhaisella leivinuuniin tuli, kolme tuntia tulen huminaa ja liekin leikkiä, sitten kinkku uuniin, mummon luokse joulurauhan julistukseen, kuusi sisään vakiovitsein (Kauppias kiinnitti joulukuusen jalkaansa), kirkko, ja kynttilät haudoille. Sauna, kinkku ja muutakin pötyä pöytään, mahapakolla voivottelut, lahjakääröt, kahvit. Iltamyöhään koronapelit ja Onnenmaa.
Siitä alkoi kolmen pyhän putki. Kolme pulskaa mössöpäivää. kunnon könttä kinkkua
Alastalon salin osa yksi tulee luetuksi, nekku nautituksi neljän kuukauden imeskelyn jälkeen, toinen osa namu aloitetuksi sekä sormin lasketuksi: yli pääsiäisen päästään, jonnekin vapun tietämille, eikä sittenkään vielä hädänpäivää, koska pojan lahjana namu odottaa Hyryn Antti: yhtä verkkaisen kypsää tekstiä odotettavissa Kilven tunnoin ja tempoin. kinkkua
- Mikä on Kutikuti? Mikä on EWC? Mikä on "purkkiorja"? kyselee Mitä Missä Milloin 2010. kinkkuviipale ja konvehti
- 'Ilman järjen häivää suhaan'  kysyy Kauppalehden Joulusauna. Vastaan: "Aivotta|ajan."
- 'Eikan roolissa henkilökohtaisesti panit kanat hommiin'  arvuuttelee seuraavaksi Joulusaunan lämmittäjä. Ja minähän vastaan: "Itse|munit|Einona."  Hassunhauskaa. kaksi konvehtia
Peliin mukaan, kaikki! Kymppitonniin Ben, Sari, Irina, Satu, Risto-Matti. namu  Silmät kiinni ja kuulolle. - Ja tässä  on sana. Ja selitys sille: Uunon vaimona ja Marimekkoon olennaisesti kuuluva. - RAITA!  Riitta Väisänen emännöi Kymppitonniaan uudella kanavalla Suomi-tv. namu konvehti ja kinkkuviipale Austenin Ylpeyttä ja ennakkoluuloa Teemalta. Välillä tyttären lahjaa Runnersia ja hänen piirtämäänsä Tizianin jäljennöstä Skattepenningeniä ja ihmettelyä namu miten luonnolliset kasvot on osannut jäljentää - ei ole ainakaan isäänsä tullut. Koronaa keittiön namu namu pöydällä ja koko ajan aina vaan suussa jos jotakin jauhautumassa. SK:n Jyvistä & akanoista omena hörönauru: "Muuan rouva oli liikkeessä asioituaan ja ostoksensa maksettuaan todennut zombimaiselle myyjälle: eikös tässä vaiheessa pitäisi sanoa kiitos ja näkemiin. Siihen likka: se lukee siin kuitis."
- Testailivat, mikä nykytyyli toimi, kysyy SK:n Piilosana. Sen verran sentään suklaatia ähkyn seassa älyän, että merkkaan staili.
Muuta surtavaa ei oikeastaan ole kuin postinkantajan moka: jättää nyt aattona pähkinä kantamatta Hesari, korvata se Karjalaisella!  Kahden viikon Nyt jäi saamati, saamari. suolamakkara
Tuon tuostakin putkahtaa mieleen miten kirkkoherra kinkkuviipale aattohartaudessa yhä jaksoi armoa painottaa eikä helvetin liekeillä pelotella niin kuin entisaikojen pappi: "Mitä te tänne nyt tulette kun ette muulloinkaan käy!" Silloin kun kirkkoa viinirypäle jouluaamuisinkin vielä kamiinoilla lämmitettiin. Nyt lämmitti sana ja sähkö ja ainoat liekit lähtivät alttarikynttilöistä. pipari
Oli kolme päivää ja kolme yötä aikaa viskellä ajatuksia sinne sun tänne vailla torttu älynhäivää, ilman logiikan painostavaa orjuutusta. Ajatuksetkin saivat liikkua pyjama päällä. täytekakkua
- Hiphei ja hurraa! huusin kolmantena päivänä ja nousin ja pukeuduin! torttu suolamakkara namu Sen verran sain niskasta otetta että asettauduin  kesken kaiken suksille ja  survaisin vaimon perässä metsään umpihankikympille pakkasen purtavaksi.
 "Mäen Sampan mieleen kohosivat ylen kirkkaina kuvina tuttujen ihmisten kasvot, kotoinen elämä, Mäen harmaa talo ja avara tupa, jossa ehkä parast'aikaa haudikaspotut höyrysivät, jossa ihmisen oli syötyään hyvä kellahtaa kupeelleen ja ehkä ylimielisessä voimansa tunnossa kohottaa vähän koipeaan kotoisesti." Haanpää, 1969: Juttuja/Joutavan jäljillä

 http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif    sipasepas sama enkuks: http://66.102.9.104/translate_…palehti.fi    http://gfx2.hotmail.com/mail/w3/ltr/emoticons/smile_angry.gif

Joulukalenterin päälunkku XXV - Raamattu

25.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
0
2
.
.
Kirjapaja


Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)

Mooses, Jesaja, Jeremia, Matteus, Markus, Luukas jne.
Isän kuoltua pian rippikouluikäinen poika päätti lukea Raamatun systemaattisesti alusta loppuun lävitse Vanhaa ja Uutta Testamenttia rinnan edeten.
Kesken on vielä urakka, vaan kesken en heitä, vaikka vuosia tauotankin. Jobit posteineen on luettu ja lohduttavat iki-ihanat psalmit tutkaeltu: ei kauniimpaa sanan solinaa ole kuin Psalmi 23 eikä lohduttomuudessa lohduttavampaa kuin psalmi 51.
***
Rauhallista ja Iloista Joulua toivotan teille koko joukolle, kuten jääkiekkoilija Urheilukanavalla, sekä ehdottomasti armollisempaa Uutta Vuotta 2010!
***
”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa. Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.
Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet m inun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.”
http://gfx2.hotmail.com/mail/w4/pr01/ltr/emoticons/blacksheep.gif http://gfx2.hotmail.com/mail/w4/pr01/ltr/emoticons/blacksheep.gif http://gfx2.hotmail.com/mail/w4/pr01/ltr/emoticons/blacksheep.gif

Joulukalenterin lunkku XXIV - Alastalon salissa

24.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
0
2
.
.

Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)

Kilpi Volter   (1874 -1939) Kustavi
Kaikk’ ihanuus! Kaikk’ mukavuus! Ah lukemasta lakkaamasta en saata.
Alastalon salissa ei valmistu koskaan luetuksi, luettua se kyllä tulee vaan ei luetuksi; aina on palattava tuontuostakin, selattava sivuja taaksepäin ja ihasteltava sanaa.
Noh, ehkäpä ensi jouluun mennessä …
”Amenen pappikin sanoo lailliselle paikalle saarnaansa, kun puhumiset ovat poskista lopussa, ja amenen paukutti entinenkin pappi varoiksi kohta saarnansa alkuun, jottei jäisi seurakunnalta rästiin joulukirkossa ainakaan saarnan loppu, ennen kuin kieriminen alkoi ja pastori kolinan jälkeen pääsi kunnialla tallustelemaan takaisin työtä jatkamaan sinne, josta oli kotoa joulutodin vierestä talutettu kainalosta pönttöön!”
http://gfx2.hotmail.com/mail/w4/pr01/ltr/emoticons/present.gif

Joulukalenterin lunkku XXIII - Kansojen kirjallisuus

23.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
0
2
.
.

Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Stangerup – Jansen   suomalainen laitos: Lauri Viljanen WSOY 1979
Lunkut käyvät vähiin tältä joululta – on aika valistuksen virityksen virikkeeksi joululahjavalvojaisiin, mietintämyssyksi tuhdimpi paukku.
12-osaa maailman kirjallisuuden historiaa. 30 vuotta sitten päätin 20 vuodessa lukea tämän tanskalaisen sarjan; kahdestoista osa piti olla luettuna vuonna 2000. Ei ollut, kun tuli elävämpää elettävää: nahkaselkäinen vaimo ja ajanoloon kaksi nahkaselkäistä lasta. Siinä cervantesit ja dickensit saivat toisarvoisina väistyä.
Nyt tavoite on siirtynyt ensi vuoden 2010 loppuun. Saattaa onnistuakin: toiseksi viimeinen osa on lopuillaan – Hiljaa virtaavalla Donilla 22-vuotiaan Solohovin seurassa tässä meloskellaan.
Monet ovat mestarit, jotka tämän sarjan kautta ovat löytyneet ja joiden tuotannon kimppuun olen käynyt kaukolainoin koulun kirjastonhoitajaa vaivaten ja ruutuvihkoon muistutukseksi, yllykkeeksi merkkaillut:
·        Gilgames
·        Euripides  Herakles (hulluuden teema)
·        Aristofanes  (hauskuttaja)
·        Epiktetos  Ojennusnuora (orja)
·        Apuleius  Kultainen aasi (hauska)
·        Petrarca  Sonetit Lauralle
·        Chuangtse  (tavoitteena kehräämättömän silkin ja veistämättömän puun tila)
·        Monogatari-kirjallisuus
·        Mahiavelli  Ruhtinas (”Hyvien lakien säätäminen on sinänsä hyvä asia, mutta hyvien aseiden hankkiminen vielä parempi.”)
·        de Montaigne  Esseet (Se että hän kertoo itsestään, johtuu siitä että hän tietää itsestään enemmän kuin muut)
·        Corneille  (tragedian isä)
·        Martin Opitz  (teurastajan poika, kuoli ruttoon, Saksan runouden isä)
·        Swift Jonathan Gulliverin retket (irlantilainen ihmisvihaaja; hautakivessä kaiverrus: ”Siellä missä Jumalan villi harmi ei enää voi raadella hänen sydäntään”)
·        Diderot  (vastustuksen hengessä toimi lähes kaikessa)
·        Tegner  Fritjofin taru (Ruotsin kansalliseepos)
·        Eliot Georg  (”Ellet sinä ole hyvä, ei kukaan ole hyvä.”)
·        Thoreau Henry  Elämää metsässä (”Yksinkertaistakaa, yksinkertaistakaa!”)
·        Zola  Germinal ( sosiaalisesti nöyryytettyjen joukkojen käärmeellinen luonne)
·        Nietzsche  Iloinen tiede (taistelu on maailman ainoa laki)
·        Tolstoi  Kasakat – Luzern-kertomus, Tunnustuksia (sivilisaatio on hyvän elämän este) Mitä on taide? (tutkielma kulttuurin tarpeettomuudesta)
·        Strindberg  Palkkapiian poika (savuverhokertomus omasta elämästä)
·        Ooka Shohei  Tulia tasangolla  (kuvaus sotilaan raaistumisesta)
·        Erskine Caldwell  Tupakkatie (ihmiset loassa, jäljellä alkeellisimmat vietit)
·        Breton André  Nadja (”Ei pidä antaa ruohon kasvaa halun poluille” - surrealistisin kaikista surrealisteista)
·        Jean Giono  Maailman laulu, Husaari katolla (”Viimeiset 30 vuotta olen elänyt täydellisen katkeamattoman onnen tilassa” - alkukantaisuuden runoilija, luonnon ylistystä)
·        Céline Louis Ferdinand  (”Elämä on vain päihtymys, totuus on kuolema”)
·        Jevgeni Zemjatin ja Serapionin veljeskunta (D-503 alistetaan Suureen Leikkaukseen: mielikuvitus leikataan pois, minkä jälkeen hän on tottelevainen  numero valtion armeijassa)
·        Melville  (”Olen saanut korkean käsityskyvyn, mutta jäänyt vaille alempaa iloitsemiskykyä.”)
·        Pierre Carlet de Chamblain de MARIVAUX (1688-1763) (”Mitä hyödyttää kirjoittaa kirjoja opettaakseen ihmisiä. Intohimot eivät ole koskaan mitään lukeneet, ne eivät kykene hankkimaan kokemuksia; toisinaan ne vain väsyvät, mutta elpyvät taas nopeasti. Ja tästä johtuu, että niin monet tapahtumat toistuvat.”)
·        jne jne.
Tähän lopetettakoon – valvojaislahjat lienevät jo paketoitu ...

Joulukalenterin lunkku XXII - Kalevala

22.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
0
2
.
.
  WSOY  Kansi:  Marjaana Virta
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Lönnrot Elias   (1802 – 1884)  Sammatti
Tästä soutelukirjasta ei loppua tule vaikka kuinka lukisi, huopaisi ja soutaisi. Peruskirja 160-vuotias Kalevala (1849) on ja makuisa pätkittäin kokea lukea sieltä täältä hampsia. Jotkut kohdat jäävät aina lukematta väliin, syrjään, ikään kuin tulevaa varten jemmaan, mutta niin parempi lienee, niin on ohjekin annettu loppupuolella eeposta:
·        ”Eikä koski vuolaskana/Laske vettänsä loputen,
·        Eikä laulaja hyväinen/Laula tyynni taitoansa.
·        Mieli on jäämähän parempi/Kuin on kesken katkemahan.
Syksyllä Kajaanissa yöpyessämme luin Raatihuoneen portin kyltistä tanssivaa poikamieselämää viettävän piirilääkärin elintavoista luonnehdinnan, joka sitten kotimatkan navigointiriemussa unohtui mielen päältä. Vaan eipä mitään hätää nykyaikana, kun ovat nämä mailit: kysymys kaupunki-infoon ja kohtakos pikapikana tuli vastaus:
”Moi!

Kävin katsomassa äsken portin pielestä mitä siellä lukee niin löysin tällaisen
että: Elias Lönnrotin nimipäivänä kajaanilaiset olivat laulaneet mm. näin: " Ei
ole Ellulla hevoista, emäntät ei ensinkänä.

Terveisin,

Matti Luhtaniemi
_______________________________________
Kajaani Info Kauppakatu 21 FI-87100 Kajaani
Ei ole Ellulla hevoista, emäntät ei ensinkänä.
Siinä se kielen päällä pyörinyt!  Oli kiitosmailin paikka:
”Matti L.

Suurkiitokset.
Opettajana annan siule 10.

Hyvää jatkoa!
Tulemme toistekin. H-j”

SKS

Joulukalenterin XXI lunkku - Arktinen hysteria

21.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
0
2
.
.
   Tammi  Kannen tekijä: Layra Lyytinen
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Marko Tapio  alk. Tapper  (1924 – 1973) Saarijärvi
Alpo Heiskasen viikatetanssia suositteli historianopiskelukaveri Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen rinnalle. En saanut sitä nostettua niin ylös.
Kokeilin Arktisella hysterialla – jo paremminkin tärppäsi, vaan loppuun saakka en päässyt, koska Tapiokaan ei päässyt. Kuoli pois kesken pelin.
Ainoastaan kaksi osaa, Vuoden 1939 ensilumi  ja Sano todella rakastatko minua, sai sunnitellusta neljästä osasta kokoon. Sitten loppui kirjailijalta voima sekä virta kun viina vei miehen. Väinö Linnalle vastavoimaksi suunnittelemansa yhteiskunnallisesti toisenlainen näkökulma jäi siihen.
”Tapio ei halunnut paljastaa oikeudettomuutta tai harjoittaa kansallista terapiaa, vaan korostaa kulttuuriantropologisissa kehyksissä pahan ylivaltaa”, tulkitsee Pekka Tarkka Marko Tapion ajattelua.
Vaimo Tuulikki Valkonen tulkitsee elämästä Mäyhänsä kanssa 2003 ilmestyneessä elämän- ja kuolemankerrassa: Mäyhä. Lähikuvia Marko Tapion elämästä.  Tarrautumisen arvoinen taiteilijaperheen elämäkerta, luulisin.
http://www.kiiltomato.net/?rcat=Tietokirjallisuus&rid=822

Joulukalenterin lunkku XX - Pielisen profeetta vai Don Quijote?

20.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
0
2
.
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Nikki Kalevi  1999,  Heikki Turusen elämän ja kirjailijan kaari
Jostain kumman syystä, ei ainakaan mielenkiinnon puutteesta, tämäkin tutkielma on jäänyt lojumaan hyllyn kätköihin, vaikka sen tuolloin ysiysi varta vasten tilasin Jyväskylän yliopistolta.
Muistanpa kun Vilho Viksten puheli 70-luvun alkupuolella Joensuun korkeakoulun kesäseminaarissa, miten täältäpäin pian ilmestyy väkevän miehen väkevä teos, joka on hiontaa vaille valmis. Sittemmin mies mustasamettisessa pikkutakissaan olikin monenlaisissa kaupunginriennoissa väkevästi mukana. Simpauttaja oli ilmestynyt eikä kustantajalle Heikin lähettämä ensimmäinen romaaniyritelmä Kellot soivat Helleville.
Siitäpä niitä sitten alkoi sataa kuin sontaa talikosta. Anneli Saulin kanssa näyttää kinanneen neljännesvuosisadan siitä että onhan hän parempi kirjailija kuin Waltari ja Linna.
Tähän olen päässyt luennassani. Tästä sitten jatketaan Turuseen tutustumista Nikin herraskaisessa komennossa: ”Käytän tässä kriittisesti biografista tutkimusotetta sitoutumatta ns. positivistiseen, psykologiseen tai strukturalistiseen tarkasteluun.” 
Toisen karhumaisen joulukalenterikirjailijan Katzin kanssa  linkki näyttää reissuilla olleen railakasta: ”Kirjailija Daniel Katz oli usein Heikki Turusen kanssa kirjamarkkinointiturneilla. Vikstenin mukaan he olivat sukulaissieluja, veljiä keskenään. Heissä on samaa lempeää rähinäperinnettä kummassakin. Molemmat osasivat ottaa yleisönsä, mutta ukstantajan kannalta heillä oli yksi ongelma. Siinä oli moni hotellihuoneen sohva särkynyt ja pikkutakit ja lompakotkin joutuneet vääriin paikkoihin.”


 WSOY e-net
Palkinnot Helsingin Sanomien esikoisten esikoinen, yleisöäänestyksen voittaja 1999
Heikki Turunen on syntynyt 9. joulukuuta 1945 Pielisjärvellä. Hän asuu Joensuussa ja kirjoittaa enimmäkseen maalla Juuan kunnassa Pielisen rannalla. Hän on toiminut lehtimiehenä vuosina 1964-74.
 

Joulukalenterin lunkku XIX - Unkarilainen taulu

19.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
0
2
.
.
                 
Tammi  Kannen tekijä: Uotila Janne              Karppi Mikko         

Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Mikko Karppi  (1978 - ) Vähäkyrö     
·        poliisi
Niitä lumoavimpia kansia mitä viime vuosina on eteen osunut - tässä Karpin dekkarissa.
Mutta mutta, hitto kun en taaskaan syty, pääse mukaan seikkailuun, vaikka nyt jos koskaan parhaani yritin, velvollisuudentunnosta, koska tämä on lahjakirja. Kiitos tuntemattomalle Kauppalehden-lukijalle, joka lähetti alkusyksystä tämän historiallisnykyaikaisen Unkariin ja Suomeen sijoittuvan seikkailun.
Sairaalassa katetriablaation kynsissä maatessani päätin vääntää tältä dekkarilta niskat nurin, vaan ei taaskaan onnistunut; satasen sivua etenin. Kotona siirsin sen hyllyyn toisten lukemattomien dekkareiden joukkoon, Tehtävä Tirolissa, Kuolema korjaa kokit, Kaasua komisario Palmu jne.
Surren avuttomuuttani, yksipuolisuuttani lukijana. Syvästi tietäen että samanlaisia ymmärryskykyni ulkopuolella olevia antoisia asioita jää pilvin pimein ulottumattomiini ja tajuamattomiini muunkin kuin kirjallisuuden ulkopuolella. Kompetenssi on rajallista.
En kyllä ole Pyhimyksen jälkeen televisiostakaan murhan jälestämisiä katsonut. Yksipuolinen idiootti – voi hyvällä syyllä sanoa.

Joulukalenterin lunkku XVIII - Stella

18.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
0
3
.
.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6c/Anais_Nin.jpg/180px-Anais_Nin.jpg


Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)

Anaïs Nin  (1903 - 1977) Pariisi
Kerrankin helppo selitys keskenjääneisiin.
Vaikka Anaïs Nini on mielenkiintoinen eroottisuudessaan, ei kielitaito pitkän saksan lukijalta riitä, lyhyellä englannilla ei pärjää lyhyttäkään kirjaa lukiessa. Kirja on korttipakan levyinen, kämmenen kokoinen ja 40-sivuinen piparkakku. Vaan minkäs teet kun ei käänny!
Pitäisiköhän Googlen kääntäjällä käännättää, päästäisiköhän asiassa perille? Kokeillaas takakannesta:
"Anaïs Nin, famed for her erotic stories, here offers an exquisite exploration of a woman's inner life which has the authenticity of lived experience."
= "Anaïs Nin, kuuluisa hänen eroottisia tarinoita, tässä tarjoaa erinomainen tutkiminen naisen sisäistä elämää, joka on aito eli kokemusta."
 Ja väliltä:
"He spent his time in a struggle to reassure her, to reconquer her, to renew her faith, and she in resisting. She considered the demands of reality as something to be entirely crushed in favor of love, that obedience to reality meant weakness in love."
= "Hän vietti aikaa taistelua vakuuttaa hänelle, että reconquer hänen jatkaa uskonsa, ja hän vastarintaa. Hän katsoi vaatimukset todellisuuden jotain täysin murskata puolesta rakkauden, että kuuliaisuus todellisuus merkitsi heikkoutta rakkautta."
Olokoon, ei vaikuta kovin sensuellilta - pitää tarttua Moraviaan.

Joulukalenterin lunkku XVII - Vaarallista kokea

17.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
0
4
.
.


 Keskeneräisten joulukalenteri
 (Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
 Aila Meriluoto  Pieksämäki (1924 - )

 Päiväkirjat vuosilta 1953-1975
Lauri Viidasta, Harry Martinsonista sekä Ruotsin Lapin papista ja pappilasta, jonka yläkerrassa asuu Aila papin (CeGe) rakastajattarena, alakerrassa papin oma vaimo oikeana vaimona.
Aila kyntää syvältä itseään, nukkuu unipillereiden voimin ja ahdistuu. Kukapa tuommoisessa olinmuodossa ei!
Aluksi kirja jäi kesken naurettavasta, perin inhimillisestä syystä: niin pientä pränttiä, etteivät huononäköisen rillit riiittäneet. Nyt kun riittävät (spacesavers) oikein pelottaa paneutua Ailan syvältä kääntävään kyntöön, maata viiltävän vältin alle.

"Bachia radiosta, kello 22.30, ommellut potkuhousuja Aijan joulunukelle, lukenut Idioottia (kaikki muu kalpenee sen rinnalla, aivan hölmistyy että on viitsinyt muuta lukeakaan...), käännöstyöt odottaa yhä, se vaikea joulukuunnelma Aniarasta puhumattakaan." 24.10.1961 AM 

Joulukalenterin lunkku XVI - Mitä Lenin todella sanoi

16.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
0
5
.

Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Julkaisematta jäänyt kirja-arvostelu suomettumisen ajoilta
1980 lehti lähetti arvosteltavaksi. Arvostelija arvosteli. Lehti ensimmäisen ja viimeisen kerran eväsi jutun julkitulon - elettiin finlandisierungin kulta-aikoja. Vaan pannaanpa se nyt tähän keskeneräisiin, kun kerta kirjan välistä kirjeenä löytyy, ja mietintään mitä YYA-sopimusta loukkaavaa jutussa olisi ollut:
 "Miksi kommunistivaltiot sulkevat rajansa?
Marek & Fischer: Mitä Lenin todella sanoi. Suom. Erkki Murto. WSOY 1980.
"(Kostamuksen suomalaisilta) rakentajilta on kielletty kaikki epävirallinen kanssakäyminen paikallisten asukkaiden kanssa. Karjalaksi sävyttyneellä suomella se olisi kovin helppoa." - Karjalainen 12.9.1980
"DURIS LOIKKASI RAHAKAUKALOIHIN  Jo kolmas Tshekkoslovakian jääkiekkomaajoukkueen pelaaja on siirtynyt tämän syksyn aikana Kanadaan kokeilemaan menestystä ammattilaiskaukaloissa."  - Karjalainen 10.9.80
"Tästä olis niin näpäkkä tökkäytyä pyhänseutuna autolla Sortavalassa ja Viipurissa ihan niin kuin Ruotsin-rajalla asuvat pistäytyvät tosissaan, mutta mänepäs!" - P-Karjalan asukas 1980
Kommunistisessa yhteiskuntajärjestelmässä minua on iätajat ihmetyttänyt eniten sen sulkeutuneisuus, eristäytyneisyys: pannaan puomit kiinni ja eletään omissa oloissa malliin 'tänne ei ole tuleminen eikä täältä lähteminen'.
Kukaan ei ole halunnut selittää, minkä ihmeen takia ihmisten kanssakäyminen ja maastamuutto on noin hankalasti järjestetty. Mitä muka Tshekkoslovakian yhteiskuntajärjestelmä olisi menettänyt, vaikka loikanneet kiekkoilijat olisivat saaneet laillisesti poistua maasta? Ja mitä Neuvostoliiton yhteiskuntajärjestelmä menettäisi, vaikka suomalaiset Kostamus-työläiset tapaisivat karjalaisia muutenkin kuin virallisesti?
Jos V. I. Lenin olisi vastaamassa, hän vastaisi: - Ei mitään.
Vai olisiko vastaus sittenkin Leninin kirjoitelmassa Proletaarinen vallankumous ja luopio Kautsky:
"Jos riistäjät on lyöty ainoastaan yhdessä maassa, mikä on tietysti tyyppillinen tapaus, koska samanaikainen vallankumous useassa maassa on harvinainen poikkeus, he jäävät sittenkin voimakkaammiksi kuin riistetyt, sillä riitäjillä on tavattoman runsaasti kansainvälisiä yhteyksiä."
Länsimaisen propagandan leviämispelko - siinäkö siis eristäytymisen syy? Oli miten oli, kaiken muun kommunismissa käsittää, vaan ei sen liikkumisvapauden ja kanssakäymisen rajoittamista.
Leninin marxilaisuuden pohjalta suunnittelema kommunismi ei alunperin ollut aivan yhtä sulkeutunutta kuin millaiseksi kommunismi nykymaailmassa on muokkautunut. Ainakin kirja Mitä Lenin todella sanoi antaa huomattavasti vapaamman kuvan kommunistisesta järjestelmästä. Toveri Lenin on kehitellyt kommunismin, joka on hyvä ja demokraattinen eli kuten hän itse sanoo: "Proletariaatin demokratia on miljoona kertaa demokraattisempaa kuin mikä tahansa porvarillinen demokratia." 
Sitä ennen tarvitaan vain aseellinen vallankumous!
Siitä mitä on tehtävä ennen tuota vallankumousta, mitä sen aikana ja mitä  vallankumouksen jälkeen, kertoo 160-sivuinen sitaattikirja Mitä Lenin todella sanoi. Siinä on kaikkiaan kolmisensataa lainausta venäläisen vallankumousjohtajan ajatuksia. Kirjan itävaltalaisilla kokoojilla on ollut mistä valita, sillä Lenin puhui ja kirjoitti todella paljon: Petroskoissa on julkaistu 45 osaa Leninin Teoksia. Tiedä sitten tavoittaako tällainen pätkivä kirja Leninin pääajatukset oikein painotettuina, nimen lupauksesta huolimatta.
Sitaattikirjat ovat usein työlästä luettavaa. Lainaukset olisi riittävän selvästi erotettava kokoojien kommenteista. Tässäkin kirjassa kaikki on yhtä pötköä, lukeminen hidastuu turhan paljon: saa olla tarkkana lainausmerkkien kanssa, joita on viskottu sinne tänne. Muuten sotkeutuvat kokoojien välistävedot Leninin ajatuksiksi ja Leninin ajatukset sen kuin entisestään vääristyvät.
Summa Summarum
Ele Alenius tuomitsi vastikään kuten on aina tuominnut neuvotoliittolaisen järjestelmän: "Se ei ollut sosialismia, vaan diktatuuria. Neuvostoliitto unohti humanismin ihmisen arvon." HS Kuukausiliite 12/2009

Joulukalenterin lunkku XV - Elämän estradilla

15.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
0
6
.
.
"Linnut jo lentäkää pohjoiseen, mun teitä ikävä on ja sydäntä paleltaa. Linnut tehkää pesä sydämeen ja sulattakaa tämä...routainen..."

Keskeneräisten joulukalenteri

(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Rainer Friman  (1958 -  ) Pori
Muistan katsoneeni joskus ammoin telkkua, jossa masentunut, selkäsairas Friman tyttärensä tukemana keskustelee vakavia kasvot tuskaa täynnä.
Tämä kirja selvittää tuskan ja selvittää myös Syksyn sävel -tuplavoittajan Pelimannet-duon katoamisen julkisuudesta.
Ernolla (Enroth) ja Kyöstillä (Roth) ei mene hyvin. Viinaa ja masennusta, pillereitä, unettomuutta ja turhuuden turhuutta päällä maan. Rottien vilistellessä päänupin kaatiksella.
"Olin kilpailuaamuna täydessä kännissä."  (Erno) Silti voitto tuli, toinenkin. Sittemmin käsiraudoissa mielisairaalaan, missä oli äärettömän kiusallista olla tunnettu.  "Ilmeisesti olin jossain kapakassa ollut, koska myöhemmin taskustani oli löytynyt veitsiä ja haarukoita." 
"Lisää viinaa, niin kauan kuin silmät liikkuu." (Kyösti) 
Sitten tuli Jumala kylään aamulla 05:00, ja on aika heittää hyvästit julkisuudelle: "Esiintymisellä ei ole mitään arvoa: itsensä olemisella on."
Erno ja Kyösti poistuvat kirjasta Jumalansa tykö. On Rainerin vuoro kertoa. Jätän kirjan tähän vuonna 2005; luen sitten joskus eläkkeellä... Sen verran kurkkaan eteenpäin ja kirjoitan muistiin: paniikkihäiriö pahinta laatua iskee Raikkuun - hiukkaakaan ei auta 700000 levyn myynti, eikä sekään vaikka Suomen nuorimpana laulajana Raikusta, 37 v, on ollut aihetta julkaista elämäkerta (Tähti etsii taivasta).
Nyt on kohta näyttää koittavan aika paneutua Rainerin kipuiluun.
"Yhtäkkiä sanat katosivat muististani ja sali alkoi pyöriä silmissä."

Joulukalenterin lunkku XIV - Tyhjä kirja

14.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
0
7
.
.

Keskeneräisten joulukalenteri


(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt 
tai jollakin tapaa on yhä kesken: 
joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. 
Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
 
 
Kaikkien kirjoitettavaksi 160 vielä avointa sivua
 
 
Kirja tulee täyttymään itkulla, surulla ja murheella
 – kuin myös ilolla, toivolla ja rakkaudella. 
Elämällä.
 
Illalla valtuusto lunkuttaa 111-vuotiaan kouluvanhuksen. 
Onneksi sen 70 oppilalle löytyy syksyllä paikka kirkolta; 
henkilökunta jää odottamaan kohtaloaan.
 
Toimikoon kirja aluksi surunvalittelukirjana iltaisen tapahtuman muistolle. 
Nimiä, olkaa hyvä!
 
 
 
         ”… kuin katras loikkii kesynä karsinassa ja uuhta kuhisee vierillä
 altisna vuoroltansa polville niin villavana kuin saksilla
 on keritsemenpieltä purra:
 määkytään muinaisia
 laitumilta, niin heruvat suut hyville märehtimisille keritessäkin! 
 ajatteli hän, Alastalo.” 
          Volter Kilpi, 1933: Alastalon salissa
 
     

Joulukalenterin lunkku XIII - Käsi kädessä

13.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
0
8
.
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Tauno Yliruusi  (1927 - 1994) Tampere
  • Kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia näytelmäkirjailijoita.
Kirja oli pakko lukea, vaikka olisin halunnut jättää sen kesken, en huonouden vaan sisällön vuoksi: 40 vuotta yhdessä elänyt aviopari haluaa päättää yhdessä elinpäivänsä. Pillereitä riittävästi ja taustalle soimaan: Voiko ihanammin päivän enää alkaa ...
Pakko, koska arvostelijalle oli annettu tehtäväksi. No tässäpä tämä:
"Masentavaa luettevaa
Tauno Yliruusi: Käsi kädessä. Kustannus Oy Myrskylintu 1979. 93 s.
Yhteiskunnan jakama oppi moraalista, humaanisuudesta ja lähimmäisenrakkaudesta ei pidäkään paikkaansa. Tauno Yliruusi antaa uudet ohjeet: Älä rakasta! Älä kiinny! Ole yksin!
Näin petyt vähiten. Näin valmistat pehmeämpää, helpompaa laskeutumista kuoleman kentälle.
"Ja kun väistämätön loppu kerran lähestyy, yksinäiset ihmiset, surun narraajat, saavat runsaan korvauksen siitä mitä he näennäisesti ovat menettäneet."
Ystävien, rakkaiden kuolemassa on aina myös omaa kuolemaa - yksinäisen ei tarvitse kestää kuin yksi kuolema, omansa.
Voihan elämisen ja olemisen mallin ajatella näinkin, Yliruusin tapaan: olla sosiaalisesti sopeutumaton individualisti. Ihmiskunnan ja kultturin jatkuvuutta tuo malli tuskin takaa.
Yliruusin rakkaustarina vanhasta avioparista on masentavaa luettavaa. Joskus kuitenkin tulee hetkiä, jolloin ajattelee niin kuin tässä kirjassa on ajateltu."

Joulukalenterin lunkku XII - Ollin oppivuodet

12.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
0
8
.
.

Keskeneräisten joulukalenteri

(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Anni Swan  (1875 – 1958)  Helsinki

Pienenä poikana kolmannella Maija-opettaja avasi koulun putkiradion. Vihreän valon sytyttyä alkoi kerronta: Ränni-Pelle seikkaili merellä yhdessä kotoaan vääryydellä karkuun joutuneen Koivumäen Ollin kanssa. Ränni-Pelle on reiluista reiluin, se nauratti, Olli oli orvoista orvoin, se itketti.
Nyt luemme koulussa samaa kirjaa, se pieni poika opettajana lukee.
Olemme vasta alkutaipaleella,  juuri Delfiini-laivaan luiskahtaneina salamatkustajina Kööpenhaminaan seilaamassa. Olli toivoa täynnä päästyään irti Tukholmasta ja suutari Simolinin kourista.
Tänään tunnin päästä klo 13.10 Teemalta tulee Olli elävänä. Ollin oppivuodet ensimmäisenä suomalaisena pitkänä mykkäelokuvana vuodelta 1920; elokuvan musiikki on tältä vuodelta 2009, Harri Vuoren säveltämää.
La 12.12. klo 13.10 - 14.20       Teema
 Teuvo Puro: OLLIN OPPIVUODET (Suomi 1920). 
Anni Swanin nuorisoromaaniin pohjautuva mykkäelokuva, johon 
säveltäjä Harri Vuori on säveltänyt uuden musiikin. Orkesterina toimii RSO.
 YLEn Mykkä valo -sävellyshankkeessa nykysäveltäjät RSOn säestyksellä herättävät
 uuteen eloon 5 kotimaisen mykkäelokuvan valiota 1920-luvulta.    
 Elokuva kertoo Koivumäen kartanonherran hemmotellusta Olli-pojasta, 
joka kotoa karattuaan päätyy kieroilevan suutarin hoteisiin. 
Pääosissa: Jussi Snellman, Ertta Virtamo, Sirkka Puro, 
Alfred Idström, Eero Kilpi, Mimmi Lähteenoja ja Erkki Karu. Kesto n. 68 min. Mv.

Joulukalenterin lunkku XI - Kun isoisä Suomeen hiihti

11.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
0
8
.
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Daniel Katz  (1938 - ) Helsinki
Kähäri, Kuronen, Kejonen, Kariniemi, Kafka - KATZ! Plätz! Siinä. Tuo sininen kirja on kummitellut mielessä tasan neljäkymmentä vuotta, vuodesta 1969, jolloin se ilmestyi ja lanko käteen kantoi - paraskin hiihtäjä!  Humoristin ilkamoiva sukukronikka lukee etukannen kulmassa ja toisessa SiniSet.
Minä hullu kalmukki! Miksen minä ole aikaisemmin jaksanut pureutua suomenjuutalaiseen Katziin, Danielin kirjaan? Siihen Stalinin oloiseen mieheen. Näönkö vuoksi olen karttanut? Ääliöhän olen ollut! Olen silmiäni, korviani ja katetriablaatioitua sydäntäni myöten vaipunut miltei transsiin Juhani Peltosen venäläis-tsehovilaisen mielen maiseman edessä ja sisässä. Peltosen kielenkääntöön ihastunut ynnä mielistynyt, mutta Katzia katsonut karsaasti. Hölmö minä-mies!
Vihdoin olen pääsemässä isoisä-Bennon suksen kantoja kolkuttelemaan - 40 vuoden jälkeen! On totta vie aihetta sadatella omaa lahjattomuutta tässäkin lajissa.
Tässähän on äijää! Taitoa! Huumoria! Ja yhtäläistä alakuloa Peltosen kanssa. Pidät Peltosesta, pidät tästä. Niin se menee. Niin alku ainakin näyttää nyt kun hiihtää viilettelen jo sivulla 11:
"Isoisä-paralla oli vaikeuksia yllin kyllin: ensiksikin hän oli kaikista lyhin., toiseksi hän oli juutalainen, kolmanneksi hän oli kaikkein lyhin juutalainen. Häntä pideltiin pahoin. Kalmukit ratsastivat hänellä, ukrainalaiset ristiinnaulitsivat hänet, inkeriläiset uhkailivat puukoilla ja tataarit taputtelivat häntä takapuolelle. Jopa dagestanilaisetkin mulkoilivat häntä epäystävällisesti ja paljastivat muristen hampaitaan. Isoisällä, Pikku-Bennolla oli paha olla." DK
 WSOY extranet
Daniel Katz syntyi 25. marraskuuta 1938 Helsingissä. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi. Katz on työskennellyt muun muassa uskonnonopettajana, tunnelinporaajana ja tulkkina. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, yksi epäromaani, novelleja, näytelmiä, radiokuunnelmia, tv-sarjoja. Hänen kirjojaan on käännetty mm. saksaksi, ruotsiksi, viroksi, unkariksi ja tshekiksi. Nykyään kirjailija asuu Loviisassa.

Joulukalenterin lunkku X - Taiteen välttämättömyydestä

10.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
0
9
.
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Jaana Venkula  (1941 - )
Tämä tohtori kirjoittaa samankaltaista eilisen tohtorin kanssa. Venkula näkee, Liehun lailla, tieteen todellisuuden selittäjäksi turhan kapea-alaisena, ei-riittävänä.
Venkula piirtää eteemme tornin, elämän, ja nuppiin puhkaisee kolme reikää, joista kustakin loistaa valo: tiede, taide ja etiikka. Tuolla kolmiyhteyden kombinaatiolla olemisen todellisuus on paremmin selvitettävissä. Kullakin oma mittarinsa. Ne kuvaavat maailmaa eri tavoin, omanlaisella valollaan. Ne mittaavat todellisuudesta keskenään yhteismittaamattomia asioita: kolmeen todellisuuden ilmenemistapaan ei voida soveltaa samanlaisia mittareita tai kriteerejä.
Siinä missä Liehu tarvitsee tuhat ja sata sivua, Venkulalle siinä on tuhat sivua liikaa. Sadalla sivulla on selitettävissä perusidis: tiede on yltiörationaalisuudellaan kaukana ydintodellisuudesta.
Kesken heitin: pitäisi lukijana olla eri mieltä, jotta syttyisi! Mitä sitä nyökkäilemään, koska se ei kehitä.
"Niin taiteen kuin etiikankin on tieteen piirissä ajateltu kuuluvan ihmisen subjektiiviselle ja siis vähemmän tärkeälle 'tunteen alueelle', tieteen taas objektiivisen 'järjen alueelle'... Jos kuitenkin pidämme auki vain yhtä ikkunaa todellisuuteen, ymmärryksemme kapeutuu ja toimintamme vääristyy." JV

Joulukalenterin lunkku IX - Perhosten valtakunta

09.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
1
0
.
.Pienoiskuva 4. marraskuuta 2008 kello 23.06 tallennetusta versiosta
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Heidi Liehu  (1967 - )  Helsinki
Manifesti viimeisestä tulevaisuudesta - 1137 s.!/1998
Yksi parhaista tiiliskivistä, joilla olen itseäni muurannut, vaikuttaa vielä enemmän kuin Pekka Kuusen Tämä ihmisen maailma.
Heidi Liehu, nuorena väitellyt (Kierkegaard-Hegel), käy tieteen yksipuolisen mittausjärjestelmän kimppuun,  mittatouhuissa unohtuu puolet elämän mitasta mittaamatta: tunne. Emansipaatio, naisen alistaminen, patriarkaalisuuden ylivalta, matriarkaalisuuden vaje ja sen toisarvoisuus - kiinnostavaa. Mutta silti tuhannestasadasta sivusta yli puolet lukematta. Tuntuu että kaikki tarpeellinen on jo siihen mennessä sanottu, paljon toistoa toiston perään.
Yksi parhaista keskenheitetyistä kirjoista. (Kustantaja saa käyttää slogania vapaasti myyntipuuhiin. )
"Todellinen älyllisyys on todellista uteliaisuutta, joka hyväksyy tunteenkin tuomat uudet ajatukselliset maisemat." HL

Joulukalenterin lunkku VIII - Huckleberry Finnin seikkailut

08.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
1
1
.
.File:Mark Twain 2.JPG
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Mark Twain  (1835 -1910)  USA
Eivät tartu nimet / ei toimi Mississippin siipirataslaiva, minun ajatuksiini / ajatuksissani.
Puheen puolihuolimattomuus, Jarkko Laineen suomentama, ja seikkailu seikkailun vuoksi - ei iske ei.
Sen kolmet kerrat yrittänyt olen, mutta ei kun ei. Ihan harmittaa, koska niin monet kehuvat.
Saattas purra lapsiin, josko alaluokilla koklais ...
"- Entäs Huck Finn, ei sillä oo mitään perhettä - mitä te sen kanssa teette?
- Eiks sillä oo isä? Tom Sawyer sanoi.
- Joo. Kyl sillä isä on, muttei sitä nykyisin löydä koskaan mistään. Ennen se tavallisesti makas sikojen joukossa parkkihuoneen luona, muttei sitä oo näkyny näillä kulmilla ainakaan vuoteen."  (MT)

Joulukalenterin lunkku VII - Kidutusraportti

07.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
1
2
.
.http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/48/Irene_Khan_2003.jpg/180px-Irene_Khan_2003.jpg Irene Khan
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Amnesty International
Tämä kirja on kaikkien luettava, jotta joulunsanomalle tulisi tilaa sydämissä.
Mutta ei. Kesken on ja pysyy. Meni minne meni maailmassa, oli maa mikä tahansa, pahansa kohtaa niin että iljettää olla ihminen, ilettää lukea dokumenttia itsestään - tästä turmeltuneisuuden, ahneuden esikuvasta.
Kidutusraportti on vuodelta 1976. Mitenkähän paha olisi vuoden 2009 raportti: tuskin trilogiaankaan mahtuisi?
Asiaa liipaten: Hobby Hall oli luovuttanut nimelläni parikymmentä vuotta sitten parinkymmenentuhannen markan arvosta tavaraa joillekin kadun tamppaajille ja toimitti laskun minulle. Polliisi aikanaan kysyi  kuulusteluhuoneessa korvausvaatimuksista. Sanoin: "Jos rahaa tulee niin pistä Amnesty Internationalin tilille." Polliisi keskeytti kirjoituskoneella rapelluksensa ja kysyi 'että täh?'. "An' ol'", sanoin ja läksin läpyttelemään laitokselta. (Hobby Hall on yhä näreissään minulle: ei toimita tavaraa, tarpeellistakaan.) 
Kansainvälisen AI:n pääsihteeri  Irene Khan avoimessa seminaarissa  Helsingin yliopistolla ylihuomenna 9.12.09 klo 15.00  - Khanin kirja  "Kohtalona köyhyys? Miten oikeuksien puute syventää köyhyyttä" ilmestyy näinä päivinä.

Joulukalenterin VI lunkku - Tuntematon sotilas

06.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
1
3
.
.Tuntematon sotilas kansi.jpg
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Väinö Linna  (1920 – 1992) Urjala
Mustan rakkaudenkin luin ja Päämäärän. Täällä  Pohjantähden alla pääsee topteniin.
Mikä ihme siinä mättää, että Tuntematon jää tuntemattomaksi ja kesken vaikka kuinka tsemppaan ja yhä uudelleen yritän? Eihän siinä mässäillä väkivallalla, ei silpomisilla eikä tappamisilla.
Jotenkin vain ahistaa.
Elokuva on kyllä katsottu sen kymmenet kerrat ja  Laineen elokuvan mustavalkoisuudessa on se jokin.
Mutta ei kun ei!

Su 6.12. klo 14.20 - 17.10          TV2
Edvin Laine: TUNTEMATON SOTILAS       
(Suomi 1955).                         
                                      
Väinö Linnan romaaniin pohjautuva     
klassikkoelokuva konekiväärikomppanian
vaiheista jatkosodassa. Eletään kesää 
1941. Itäsuomalaisen korpivaruskunnan 
konekiväärikomppania saa lähtökäskyn  
kohti tuntematonta.                   
                                       
Pääosissa: Kosti Klemelä, Heikki      
Savolainen, Reino Tolvanen, Veikko    
Sinisalo ja Åke Lindman.              
                                       
Kesto n. 169 min.

Joulukalenterin V lunkku - Maa ilman vettä

05.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
1
3
.
.

kuva: Kari Hyttinen
Pimenoff_Veronica_2005


Tammi
Lataa kuva »

Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Veronica Pimenoff  (1949 - ) Helsinki
antropologi, psykiatrian erikoislääkäri
Niin viisasta, niin älykästä, niin intensiivistä. Ja niin paljon asiaa kahden aikoinaan Berliinissä opiskelleen naisen uudelleen kohtaamisessa lissabonilaisessa sairaalassa. Toinen niin musta, toinen niin valkoinen. Mustavalkoiset kohtaavat.
Tässäkin väkivaltaa, silmitöntä silpomista kuten Uriksella. Mutta ei Pimenoffillakaan väkivaltaa kosiskelun vuoksi. Kymmenen vuotta pulpetti veressä olen tätä toivomaani joululahjaa lukenut lähinnä koulussa romaanitunneilla itsekseni; nyt loppumetreillä ollaan, pari vuotta enää.
"Oikeus on aina samalla puolella liipaisinta kuin sinä..."
"Paljasjalkaiset eurooppalaiset eivät halua joukkoonsa paljasjalkaisia afrikkalaisia. Riittää että Helsinkiin muuttaa kaiken maailman lieksalaisia kaupunkilaista esittämään."
 http://ohjelmat.yle.fi/kirjamaa/pimenoff

Joulukalenterin IV lunkku - Sirra

04.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
1
3
.
.
 kuva: Arno Rautavaara  Tammi
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)

Ilkka Kylävaara  (1946 - ) Helsinki
Tämä kirja olisi minulta, jos minusta olisi ollut kiinni, jäänyt takuulla lukematta. Vaanpa arvostelijan velvollisuus on lukea kirja läpi ennen kuin arvostelee. Kas tässä koko lehtiarvostelu:
”Sirra on romaani. Sirra on ambulanssi. Sirralaiset ovat ambulanssin kaapannutta rytysakkia: Ratto-Riitta, Erkki Lettu ja Otto. Ympäri Suomea kaahataan. Tykeillä ampuillaan. Ruumiita listitään. Sika syö yhden fetsipäisen humun.
Kutka-Kylävaara poltti julkisesti kirjan joulun alla, siis tuhkaako tutkin? Siksikö en mieltynyt?
Olenkohan ilkkamaisen vai akkamaisen ilkkuva kun sanon totuuden: ainoan hymähdyksen Sirra aiheutti sillä kertaa, kun kirja jostakin käsittämättömästä syystä oli joutunut ylösalaisin käsiini.” 1981

Joulukalenterin III lunkku - Olemisen avara hiljaisuus

03.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
1
4
.
.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/96/KaplinskiIMGP5904.JPG/180px-KaplinskiIMGP5904.JPG
 Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)
Jaan Kaplinski (1942 - ) Viro
Tässä on kaikki! Miksi kirjoittaa enemmän, miksi lukea enemmän?
Puoleen väliin luin ja nautin eestiläisen lyyrikkoajattelijan tekstiä, kunnes ahaa! kuiskasi minulle: - L-o-p-e-t-a!
Lopetin, koska ajattelin, ettei tämän jälkeen minulla enää olisi pienintäkään syytä tarttua mihinkään kirjaan, kynään tai koneeseen.
Sen jälkeen oleminen olisi saattanut tuntua pitkältä ja hiljaiselta, koska yksi harrastus olisi poissuljettu, eikä aina juostakaan jaksa. Pakko oli heittää kirja kesken. Joskus siihen kyllä palaan – ihan varmasti.
Takakannessa lukee: ”Oman totuutensa laajatietoinen, monia kieliä hallitseva JK on löytänyt siitä viisaudesta, jonka Kauko-Itä ja erityisesti zenbuddhismi on kehittänyt.” 1982

 http://jaankaplinski.blogspot.com/


Joulukalenterin II lunkku - Kymmenen riivinrautaa

02.12.2009 - 12:00 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
1
5
.
.
Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)

Arto Paasilinna (1942 - ) Kittilä
Olisiko romaanin mies kuusikymppisiään juhlinut; kierteli vanhojen heilojensa luona kukkapuskia jakelemassa tämä rakentajanarsisti, taivaanrannanmaalari, naistenmiesretku.
Melkein loppuun pääsin, ihan velvollisuussyistä: olihan siskon ostanut tämän kahdennenkymmenennenkahdeksannen arton joululahjaksi saatteella ”Elä aina lue niin vakavia – välillä pitää irrotella!”
Tuossa se nyt kirjapinossa olla möllöttää - jo vuodesta 2001.

Joulukalenterin I lunkku - Exodus

01.12.2009 - 18:10 | hikkaj | JOULUKALENTERI, KIRJALLISUUS
1
1
6
.
.
 Keskeneräisten joulukalenteri
(Tänä jouluna kunkin lunkun takaa paljastuu kirja, jonka lukeminen jostakin syystä on jäänyt tai jollakin tapaa on yhä kesken: joskus liika hyvyyden, joskus liika pahuuden, joskus jos jonkin syyn takia. Lunta ja joulunvaloa odotellessa pimeydessä vaeltaville: Keskeneräisten joulukalenteri.)

Leon Uris (1924 – 2003) USA
Romaani Israelin valtion syntymästä.
Rippikoululaisena tartuin innolla tähän juutalaisten kotiinpaluukirjaan. Ei kestänyt montakaan sivua nuori poika sitä väkivaltaa, joka sivuilta pursusi, kun kuvotus yltyi liian suureksi. Alkoivat murskata kiveksiä, välppämieheksi siihen murskaimeen minusta ei ollut.
Puistatus oli niin suur, etten vieläkään ole siitä yli päässyt enkä ole rohjennut kokeilla joko yli perhanasta pääsisi. Leon Uris on saanut tuotantoineen olla. (Harmagedon, Topaz, Kolmiyhteys, Lunastettu maa)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti