Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste teatterimies. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste teatterimies. Näytä kaikki tekstit

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Reko Lundán - kukkulan kuningas 21


Nuorena nukkunut teatterimies. Yksi niistä tuntemattomimmista vaikka tuoreimmista Taiteilijakukkulalle haudatuista: Reko-Kalevi Lundán (1969-2006) Janakkalasta, ei neljääkymmentäkään elinvuotta.
Katsotaas meriitit:
  1. kahdeksan näytelmää
  2. kolme romaania
  3. Finlandia-kirjallisuuspalkintoehdokas romaanilla Ilman suuria suruja
  4. Aina joku eksyksissä -näytelmä ehdolla Pohjoismaisen näytelmäkirjailijapalkinnon saajaksi
  5. viimeinen romaani Viikkoja, kuukausia - kuvaus sairauden aiheuttamasta tragediasta
Itse hän määritteli itsensä tärkeysjärjestysluettelossa näin:
  • isä
  • aviomies
  • kirjailija
  • ohjaaja
  • yhteiskunnallinen keskustelija
  • kuntourheilija
  • kaljasieppo
Minä en Rekosta muuta muista kuin, ja senkin ehkä väärin muistan, että herätti eloon Kajaanin teatterin ohjauksillaan sekä hänen paljon puhetta aiheuttaneen Viikkoja, kuukausia kuolemisen kirjan yhdessä vaimonsa Tinan kanssa.

Tuopa, juuri hiihdolta tullutta, näyttelijä Seppo Pääkkösen kertoma kohta sykäyttää: "Reko hiihti paljon. Vain pari viikkoa ensimmäisen aivoleikkauksen jälkeen Reko halusi lähteä hiihtämään ja pesi minut sekä mukan olleen Timo Tuomisen 15-0. Ja minäkin koen kyllä olevani aina hyvässä kunnossa."
-7  18/989 km/€
47-
48-
49-
 

torstai 14. maaliskuuta 2013

Paavo Liski - kukkulan kuningas 20


Karjalaismies henkeen ja vereen on Taiteilijakukkulan kahdeskymmenes tuttumme: Vuokselassa syntynyt  teatterimies Paavo Liski (1939-2005).

Näihin nimikuuluihin henkilöihin aika moniin kerkiää syrjemmässäkin elävä ihminen törmätä ja livekontaktiin joutua: kerran Paavonkin näin lentokoneessa välillä Helsinki-Joensuu, todennäköisesti oli Nurmeksen Bomballe Kalevala-esitystä menossa virittelemään. Tietenkään emme jutelleet, vaikka jotenkin oudolta tuntuu aina näiden 'tuttujen' kanssa: niin tutunnäköinen kuin naapurin naama eikä päivän päivää silti tehdä.

Turun, Kuopion, Oulun, Helsingin teatterit työpaikkoina ennen vapaaksi taiteilijaksi heittäytymistä 1983. Siitä alkoi sitten karjalaisuuden esitysten ohjaamisen aika Suomessa ja naapurimaissa aina Marin kansallisteatteria myöten.

Mollbergin Tuntemattoman sotilaan Rokan rooli toi Jussi-patsaan.

Ei tunnu Paavosta pahaa sanottavaa kanssaeläjillä ja työtovereilla olevan.
Klisee Ihminen isolla iillä välittyy kollegoiden suusta. Oma vakaumus oli niin luja ettei toisten toisenlaisia ajatuksia tarvinnut torpata.
************

Ösin yli kahdenkymmenen asteen pakkaset jatkuneet pari viikkoa, vaikka muuten koko talvi ollut ulkoilulle suopea: lämpötila pysytellyt kympissä ja alle.
Tänään ähäkkä tuuli kävi järven jäällä ja taas tuli mieleen se viimevuotinen pienkoneen putoaminen samaiselle jäälle; silloinkin tuuli oli tuima, niin tuima että hiihtäjän piti kaivaa kypärämyssy pipon alle. Ja ponnistella ettei olisi hiihtäjä ilmaan lennähtänyt.

-6  13/971 km/€