Liputetaan suomelle

Agricolan Mixun kuolinpäivä tänään 9.4. vuodelta 1557.

Juhlitaan kuolinpäivää, sillä syntymäpäivä ei ole tiedossa, syntymäpaikka on: Pernaja.

M A Pernajan kirkkomailla

Tulipahan tuota miestä turhaan jäljiteltyä jokunen vuosi taapäin, vaan kun tienviitta sojotti taivaisiin ... 

Matkaa muistellessa tavaillut ystävän Turust lähettämää selkosuomea:

Abckiria-käsittelyä / V. Kilpi

Perustuu kuulemma 'tosi laajoihin tutkimuksiin idolisi Volterin muistiinpanoista'. 

Panettelee. Vähättelee. Taikka oikeastaan vain hyväsydämellisesti piruilee muka kummallista kohdettani. 

Yrittänee osoittaa, että kyllä joku Wahlroos miljoonineen on tärkeysjärjestyksessä aivan eri luokassaan.

Kiitän kuitenkin myöhästyneesti pääsiäislahjasta ja paneudun Kilven muistiinpanojen ohessa ihailemaan hänen kättensä jälkiä, taas kerran, nostettuani pari asiaan liittyvää kirjaa vuodetovereiksi:  

Laura Kokon Kilpi-elämäkerran sekä Volterin ja Hiljan kirjeenvaihtokirjan,

alaotsikoltaan Ovat sanasi niin kuin valoa minulle, jonka sisäkansissa on Volterin käsiala varsin toisenmallista - sulokasta, etten sanoisi: lemmen pehmittämää.

Pernajan kirkko

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

eilen

Aino Leppänen: Odottamattomin terkuin ope

🏂  +4 - +9 °C  hiihdot  15+9+15 km  981 km / € = 154 h

Pyhäinsukupuolineutraalienpäivä

lapasesta lähteneitä

Pyhäinmiestenpäivä nimenä oli liian osoitteleva ja se muutettiin pyhäinpäiväksi. Moinen turha harhaprosessi olisi kiireenvilkkaa peruttava ja tuo ei mistään kertova uudistettu nimi muutettava nykyaikaisemmaksi, so. otsikon ilmoittamaksi.

Kun kerta historiallinen kekrikään ei tunnu nykyeläjille uppoavan, niin halloweenia vain kaikille! Ja syksyn sadonkorjuu kunniaksi ahmaiskaamme parit hamburgerilaismällykät ja tuontiriisipuurot lanttukukon sijasta. 

Kippis!

Nimimerkki Turhautunutko? tässä lopettelee otsikossa mainittua päivää. Ja antaa palaa jatkaen samaan syssyyn: - Tuokin Elämäni biisi, Vesku Loirin muistolle pyhitetty konsertti olisi muuten ollut hyvä, mutta miksi piti sekin mennä pilaamaan englanniksi lauletulla loppulaululla. Vai oletteko kuulleet itse maestron laulaneen joskus muulla kuin suomen kielellä! 

Ette ole.

Saivatpa näin katjaståhlilaiset ja kalletorniaiset pysyä valitsemallaan linjalla: kansainvälistä kaiken pitää olla - se o nykyaikaa, ja sillä Z ripuli! 

Siihen linjaan ei minkään vahingossa yhteen jaksoon lipsahtaneen painija Ukkolan Rakastan elämää -kaukokäyhköpiisi kuuluisi kuulua, koska elämme globaalia yhteistyön aikaa, semmoista käsikynkkää Ruotsin kanssa Natoon -aikaa, jossa muut maat jo odottavat meitä porstuaan joutuneita, paitsi se turkasen Turkki. Eihän muidenkaan natomaiden televisioissa lauleta suomeksi - suomi ei kerta kaikkiaan ole natoyhteensopiva.

SM-hiihtocup sentään selostettiin suomeksi, mistä pojot ja peukutukset YLElle ja VSport+Suomelle. Samoin kumpikin NHL-lätkämatsi, se jossa rahapojat oli rahdattu Ameriikoista asti Tampereelle sananmukaisesti töitä paiskimaan - ja toisiaan. Onneksi ei noista suomalaispelureista yksikään, ei Laine eikä Rantanenkaan, yllä koripalloilija Markkasen yli miljoonan kuukausipalkalle - ähäkutit! Joku roti sentään säilynyt tienuissa ja työn arvottamisessa.

---

Niin no, lapasestahan tämä lähti. Sen jälkeen välittömästi, kun olin lukenut Kakkosen kirjan ja näitä pyhäinpäivän tekstiviestejä pyhäinpäivän Karjalaisesta:

omat KIRJA-ARVOSTELUT

Kirjavinkeissä

Nyt =

Riku Siivonen: Kaikki isäni tavarat

suomen kaunein sana

Kävin juuri äänestämässä.

Me Naiset

En kelpuuttanut yhtäkään ehdotetuista, vaikka kauniita olivatkin. Jotenkin soinnuttomia silti. Sanat - kaikki tyynni.

Lemmikkini yhä on

"ettei"

Olen kirjoittanut suosikistani aiemminkin*. 

Perustella en kuitenkaan ole osannut/halunnut. Nyt tavallaan oli pakko, ja pakon edessä perustelin:

"kielteisyydessään myönteisen soinnukas"  kuin mummo kiikkukeinussa

- Revi siitä! sanois rivompi kielenkäyttäjä.

Yleisöäänestyksen tulos

äiti voitti

*käsitellessäni 

täällä tätä kirjaa:

omat KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä

Kuka nyt ET-lehteä lukisi

• Kirjakammio on kirjasto/lainastolle Agricolan keksimä ensimmäinen nimi. (Kalulainaamo olisiko nykyisin sopivin nimi tuolle laitokselle, joka lainaa vasaroita, sahoja, lumikenkiä...)
• Sairauskulukorvausvakuutusta ei yli 85-vuotias voi saada.
• Nokian johtajista yksi, yrittäjäksi ryhtynyt Minna-Liisa Vesanen, pesee nykyisin kollegoidensa pyykkiä.
• Omalääkäri. (Aha, selkokielinen TV-tohtori Risto Laitila vastailee nyt täällä.)
• 'Tunteet yhä tallella' - iäkkäilläkin (ja puilla, niinhän Velssikin, 89, sanoi, kun kurvasi autonnokan pihaan, kampesi ikkunaa auki ja loihe: - Ne on nuila puilakkii tunteet. No silloin oli kesä, nyt lienevät tunteet aika jäässä...)

Hei mutta tähän stop ja tunteet esille!

ET-lehti 2/19 alusta auki, sillä siellä päässä on paljon luettavaa, heti tosisekaisen kansikuvan jälkeen:
Hannu Mäkelä aloittaa ET:n uutena kolumnistina: Mäkelän ajatuksia suomen kielestä ja mielestä - Miksi suomen kielen annetaan rapistua?
Tuon edellä kuitenkin pitkä haastattelu otsikolla

Loppuelämäni yritän olla optimisti

"Kirjailija Hannu Mäkelä oli 60 ensimmäistä vuottaan pessimisti. Ikääntyminen ja valoisa suhde viimeiseen vaimoon herättivät hänessä optimistin. Sellaisena hän aikoo pysyä, vaikka vaimo kuoli."

Hienon herkän kirjan tekikin Hannu, viime vuoden vaikuttavimman, Sveta-suhteestaan: Valo.

Vaan mitäs nyt on tapahtumassa!
Näyttäis taas Hannu olevan hullaantumassa, jos en perin väärin tuoreita runoja tulkitse hänen Mutinaa-blogistaan.

'Tänään on sunnuntai, lepopäivä ja pyhäpäivä, ainakin joillekin. Minullekin se on sellainen. Olen sattuneesta syystä ollut runollisella päällä, mutta syynä siihen on ollut muukin kuin pelkkä lumen tulo.'

- Kryptista, huokaisisi Rydman.
Lisää löylyvettä, roiskien, kiukaaseen:

"Kun kohtasin sinut ja salama välähti
ei silloin kysytty mieltä tai kieltä.
Sen paras sana ei enää ole edes minä
vaan saman tien vielä tutummaksi
ja aina vain läheisemmäksi tuleva,
yhä omempi ja rakkaampi sinä."

"Sinä se olet, ojennan käteni

ja niin kohtaan sinut taas

kuten silloin kun heti tunnistin sinut

vaikka emme olleet koskaan tavanneet."

"Niin vain äkkiä kävi sinulle ja minulle,
että saavuimme samaan aikaan ja paikkaan,
mikä koskaan enää ei voisi toistua."

Ei tuo vanhaakaan voi olla, koska näissä ovat vasta leimatut: 1.2 / 2.2.2019
Vaikka voihan olla: ne muistot, ne muistot. Ei, eivät ne noin tuoreena pulppuaisi. Vartoillaanhan, mitä tuleman pitää.

'tässä uudessa elämässä
kaikki tapahtuu kuten määrä on.
Tähän mekään emme enää jää,
vaan kuljemme eteenpäin
juuri niin kuin myös kevät
on tuossa kuusten takana
vaikkei sitä vielä kuulu eikä näy.'

Pidetään peukkua!

Vaan tuo ET-lehden kansi: Mikä tura! Kamala - kamalasti kamaa

 =

KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

PS kesken kaiken: Matti Nykänen on kuollut.
(nyt muutkin kuin Ile Vainio pääsevät suremaan - no tulihan se sieltä!)