Intiasta - ollaan jo hätäisesti jaa-ajoissa - kaivellaan tänään kaunokirjallisuuden perusteita, paikalliset kupiaiset ovat luoneet omia runousoppejaan, joista esteettinen teoria runoudesta eli rasa (maku, tunnelma) tuntuu melko täyteläiseltä.
On olemassa 9 tunnetta, jotka on herätettävä, jotta lukija nauttii täysin siemauksin taideteoksesta eli kokee tunnelman täyteläisyyden:
- rakkaus - (eroottinen tunnelma)
- hilpeys - (koominen)
- suru - (surullinen)
- viha - (kauhistuttava)
- rohkeus - (sankarillinen)
- pelko - (pelokas)
- inho - (vastenmielinen)
- ihmetys - (ihmeenomainen)
- kyllästyminen elämään - (syrjään vetäytymisen tunnelma)
Siinäpä rasa-reseptiä kirjoittajille nokko. Kaikki nuo yhdeksän kun saa juttuun mahtumaan, niin syvällinen teos ja bestseller on luotu! Vaan on siinä yhdistelemistä, luulen.
Olisihan se ällöä ykskantaan ja heti suoraan tokaista kohteelleen: - Olet rakas! - Olet pelkuri! - Inhoan sinua! - Kumma epeli!Kyllä ansio tai kelvottomuus on tekojen kautta osoitettava eikä suoraan möläytettävä, aivan niin kuin didaktinen ohje kasvatuksessa kuuluu: Opettaja, älä kehu (moiti) oppilaan persoonaa, vaan kehu hänen tekojaan - anna oppilaan itsensä ymmärtää subjektiivisuutensa voima.
Siis semmoista kautta rantain -meininkiä on kunnon kirjallisuus. Niin olen tuohon KK-vihkoon asianlaidan aikoinaan merkinnyt ja dokumentoinut. Joten tosipa se lienee.
I - II - III - IV - V - VI - VII - VIII - IX - X - XI - XII
(ps mitkähän noista yhdeksästä vaateesta tämä potullinen täytti? vastauksia otetaan vastaan.)
