niin ei ois näin käyny!
Viimeksi kun ampiainen pisti, niin siinähän kävi näin: ihan piti vollottaa ja lääkärissä poiketa ja tohtorille sanoa, jotta puhallappas tähän, josko se parantas.
Se näet oli juuttunu syvälle syvälle nahkoihin.
Nyt sitten tapahtui paljon pahempi tapaus, kun ampiainen EI pistänyt.
Alkuviikosta, päivän kaikkien touhujen - myrskyn katkomien oksien sahaamisen, jäteasemalle kärräämisen, perennajuurien talvisäilöön kaivamisen, saunapuiden pilkkomisen ja saunomisen - jälkeen kun istahin kuihtuneen Löppösen uutisille, pääsi pian parku, vai oisko se ollu helepotuksen huokaus:
- Ei helekkari! Kaho!
Ja Toinen kahto. Ja lirkutteli: - Nyt oot sitten poikamies. Villi ja vappaa!
Tuijotettiin yhessä vasemman käin nimetöntä sormea kuni se lehmä sitä uutta konttia ja siunailtiin mantraa:
- Ei oo mittää, ei näy mittää, missä se on!!! MissäMissä?Missä kummassa??
Vuoskymmeniä se oli siinä ollut, vaan nyt ei ollut.
Jonnekin se oli päivän mittaan hävinnyt kun nuita ahtaita kumirukkasia oli joutunut tuon tuostaan käsistä kiskomaan. Jossain vaiheessa lie lopsahtanu pois.
Eikä oo näkyny sen koommin.
Eikä tässä sen villimpi eikä vappaampi tuntu oo ollu.
omat KIRJA-ARVOSTELUT
Kirjavinkeissä
