Jotkut papuilevat, ettei ole aikaa lukea romaaneja. Kun pitää mennä sinne sun tänne ja olla siellä ja täällä. Ja sitten ei voi osallistua kirjakeskusteluihin.
Mitäs jos kokeilisi helpotettua suomenkielistä kirjallisuutta?
"Lasten kamarissa oli pimeää. Mutta ruokasalin ovi oli raollaan ja sieltä loisti valo."
tai
"Lastenhuoneessa oli pimeää. Vain ruokasalin ovi oli hieman auki, ja sieltä loisti valoa."
Toinen on alkuperäistä Minna Canthia vuodelta 1886 heti Hanna-romaanin alusta, toinen Tiia-Maria Tuomisen helppokielentämän version aloitus samasta romaanista.
Arvatkaas, kumpi on kumpi. Ettepä arvaa!
No, auttaisiko loppu:
"Jussi kiskoili nappia, koetellakseen, olivatko oikein lujassa, ja isä väitti, ettei hänen istunut kaulan tienoolta ollenkaan hyvin." s. 192
"Jussi kokeili, olivatko napit lujaa kiinni. Isä sanoi, että paita ei sopinut kaulan alueelta ollenkaan hyvin." s.78
Eli sama asia satasivua lyhyempänä versiona tarjona.
Ja tarjolla on muitakin kirjoja typistetyssä muodossa; Canthiltakin Anna-Liisa ja Köyhää kansaa. Myös Ahoa, Linnankoskea, Jotunia.
Tässäpä ajan kanssa kilpaa juoksijoille tilaisuus ryhtyä lukuhommiin.
Tosin kieltämättä on paikoin vähän sama jos Rubens rellottelijoilta lihatläskit poistaisi, Rembrandt tikku-ukkoja piirtäisi. Mutta: asetelmathan säilyisivät samoina!
Näitä tässä parhaillani kokeilen ja sovittelen aikatauluihini:
![]() |
| Artemira-LINKKI |
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

