Eduskunta - Lintukotoko?

virtuaalikierros

Olen Rosilan Arkadianmäen Arkunkantajassa, äsh! eikun Kirstunvartijassa edennyt siihen pisteeseen kun puhemiehen vaalin voittaessaan Sauli Niinistö saa vain 89 ääntä Heinäluoman hääräillessä ja johtaessa keplottelua selän takana, kuten hänen tapansa näköjään melkein aina on.
Niinistö on vienyt kansanedustajilta säästösyistä etuja, ja nyt kansanedustajat kostavat.

Niinistö on myrtynyt mies, vetäytyy koppiinsa ja kieltäytyy kunniasta: ei ota vastaan puhemiehen tehtävää.  Heinäluoma, Ravi ja Kalli hälyttävät Tiitisen, melkoinen tuhlari ja turhanpäiten esilläistuja,  neuvottelemaan tilanteesta. Homma laukeaa kun Jacob Söderman menee syvästi loukkaantuneen Niinistön luokse; Jacobilla ja Saulilla on sama sarkastinen huumorintaju ja syvä kunnioitus toisiaan kohtaan. Homma hoituu ja Niinistö suostuu sittenkin valtakunnan kakkospestiin. Eletään vuotta 2010.

Jännittävää, vaikka päällisin puolin tuttua.

Että harmittaa sortua lukemaan, ihan innoissaan vieläpä, moista tekstiä ja unohtaa ja heittää syrjään kunnon kaunokirjallisuus! Ei taida paljon kehittää omaa psyykettä.  🙎

Mutta ei hätää: kirja tarjoaa myös Kafkaa. Sulo Suti Aittoniemen habituksessa!

Suti soittelee huuliharppua ja istua jököttää ahkerasti kaikissa eduskunnan istunnoissa, eroaa monista puolueista ja perustaa lopulta oman yhden miehen Alkiolaisen keskustaryhmän. Pitää Alkiolaisen keskustaryhmän ryhmäkokouksia - yksinään! Ilmoittaa viikoittaisista ryhmäkokouksista, toisten puolueiden tapaan, eduskunnan pääaulan ilmoitustaululla kellonaikoineen - itselleen! Valitsee kokousten puheenjohtajaksi, pöytäkirjan pitäjäksi ja pöytäkirjan tarkastajaksi Sulo Aittoniemen! Myös ääntenlaskija valitaan - ylikomisariot evp. Sulo Aittoniemi, tietenkin. Silloin tällöin kokouksissa kuullaan lakiasiantuntijaa - Sulo Aittoniemeä. jne. yms.

Tässäpä pulman edessä nyt seistä jökötän, enkä muuta voi, kunhan Rosilan kirja loppuu: Kaivaako Aittoniemen Sulon Alkiolaisen keskustaryhmän ryhmäkokouspöytäkirjat esille ja lukea niitä - vai josko vihdoinkin pääsisi taas takaisin kaunokirjallisuuteen?

Volteriin ja muihin perusjalkoihin on jo ikävä. Niin ja onhan Lehtosista yksi vielä jemmassa lukematta:  Hyvästijättö lintukodolle.
Olisiko vihdoin sen aika?

hiihdot 11 /967 km = 140 h

KIRJA-ARVOSTELUT 
*** myös

Johan Sigfrid Sirén - kukkulan kuningas 25

Vuonna 1924 järjestettiin uusi kilpailu eduskuntatalon suunnittelemisesta. Voiton vei arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg ehdotuksellaan Oratoribus (Puhujille). Johan Sigfrid Sirén (1889-1961) oli kilpailuehdotuksen varsinainen laatija, ja hänelle annettiin eduskuntatalon suunnittelutehtävä. Talo rakennettiin vuosina 1926 - 1931. Juhlallisia vihkiäisiä vietettiin 7.3.1931.


Eduskuntalon suunnittelija olkoon puolivälissä olevan Taiteilijakukkulalla-luettelomme hallitsija. Talo valmistui vuonna 1931. Suunnittelija syntyi 1889 Ylihärmässä ja kuoli 1961 Helsingissä.

J. S. Sirén, Jukaksi kutsuttu, maalaili mielellään malleja, makaavia ihmisiä, koska, poika-Heikki kertoo, 'kun kotiväki ei viitsinyt istua mallina, hän piirsi nukkuvia ihmisiä'.

Klassinen aika oli jäämässä taakse funktionalismin tieltä, mutta vielä ennätti Sirén klassisella tyylillään voittaa Eduskuntatalosta järjestetyn kilpailun, mikä ei kaikkien aikalaisten mielestä mennyt sinnepäinkään. Kriitikot pitivät ääntä ja monen mielestä koko talo oli pelkkä hautamuistomerkki, egyptiläinen hautakammio.
Nykyhetken maalaismaallikkokatsojasta se on komea ja uljas ja juhlallinen rakennus, upein ja ainakin jykevin kaikista Helsingin julkisista rakennuksista.

Sirén ohitti Alvar Aallon Teknillisen korkeakoulun nykyaikaisen arkkitehtuurin professorin virkaa täytettäessä. Ja taas oli purinan paikka.

26 vuotta  J. F. S. virkaansa hoiti ja mielessään hyväksyi kyllä Alvar Aallon suvereenin aseman suomalaisesa arkkitehtuurissa, pahaa sanaa ei hän kollegastaan koskaan lausunut.
Taiteilijakukkulalle ovat molemmat sijansa saaneet.
---
Kerran olen Eduskuntatalon sisällä käynyt, istuntoa katsellut, silloin istui siellä Veikko Vennamokin, jota ei sillä kertaa ulos kannettu.
Islannissa en ole vielä käynyt kertaakaan, keväänkorvalla on aika.
Tänään tuli kirja tienvarsilaatikkoon: Matti Rämö Polkupyörällä Islannissa Tuulen tiellä laavakenttien poikki.
Meillä on tandem, sillä aina pyöräilemme vaimon kanssa kesäisin. Nyt on talvi, nyt vasta suunnittelemme että minne. Nuo hiihtokilometritienuut tuolla oikealla alakulmassa antavat jo ulottuvuutta matkalle, koska molemmille on kertynyt sama summa ja lisää vielä on karttumassa; huomiseksi olemme suunnitelleet talven pisintä.

Emme me kyllä Islantiin mene pyöräilemään, muuten kyllä, kunhan hiihtokausi loppuu, tytön luokse.
Tai mistä sen tietää Rämön kirjan luettuamme, vaikka ei tuo säätila edes heinäkuussa tunnu kovin houkuttelevalta mitä nyt yleissilmäystä kirjaan heittää.

- 5  13/1029 km/€

1-2-3-4-5-6-7-8-9-10-11-12-13-14-15-16-17-18-19-20-21-22-23-24-25-

26-27-28-29-30-31-32-33-34-35-36-37-38-39-40-41-42-43-44-45-46-

47-

48-

49-

50