Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Louhitalo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Louhitalo. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 3. toukokuuta 2023

7

En löydä millään Aapoa, Tuomaksen kaksoisveljeä, Seitsemän miehen voima -laulusta. Nuo muut siitä löytyvät - Jussinpussi ja Eero-luikkuSimeoni-liuhuparta sekä kaksoset Timo & Lauri.

Kaikki nuo temmelsivät hyvässä käveessä Enon Louhiteatterin lavalla. Semmoinen potallus kävi kuin pitikin eli oletti ennestään Aleksis Kiven kirjoitusten jäljiltä.

Että tarkemminko?
No tästä Louhiteatterin linkistä löytyy.

Omissa ajatuksissa näkyy pyörivän lauantaisen esityksen jäljiltä jokunen hajamiete:

Lauria näytteli nainen, Tiina Merilä - ja vankasti imeytyikin Hiidenkivellä humalaansa. Eeron sisälläkin käyskenteli nainen. Vaan mikäs siinä näinä uusina itsemäärittely sukupuoliaikoina; näin ollen Sara Tahvanainen osasi nokitella velipoikia pirullistakin pirullisemmin.
Simeoni, tällä kertaa liehutukka, Onni Hyrkäsoli ja on aina persoonallaan muista erottuva ja irtoava. Mieleenjäävän hyvä.
Timo - melkoinen kiliketti, vähän kuin Tuntemattoman sotilaan Vanhalan riuttumainen vastine tämä Hannu MarttinenTuomas  - Strong Man, Rauno Lasanen, pelkkää rautaa. Aapo - karun tottatotisesti uskottava, Jarkko Saksa. Juhani, Mika Merilä, jääköön omaan luokkaansa!

Vallesmanni ja Peikko varmistivat hauskuuden - ja lukkarin apuope, pikkuinen Helmi Lasanen puhdisti pelin.

Helmi se on, kuulkaas, koko Louhiteatteri! Ja onneksi syksyllä tulossa taas uutta.

LOUHITEATTERI  7 Veljestä lukkareineen + terhakka lukkarin apulainen

PS
Sen verran täytyy puolustella hataraa muistiaan kun tässä välissä piti hulinoida vielä tässä kalakukkoin kaapunnissa:
- Sorit siitä! sanoisi Stubb Alexander
jolla muuten on mahdollisuus tänään Outin-nimipäivänä ottaa uusi nimi käyttöön, puolueensa hallitusneuvottelijoiden aikaansaaman etunimistöuudistuksen ansiosta jne jne.

"Tänään keskiviikkona 3. toukokuuta 
nimipäiväänsä viettää 
                            Ohra
Paljon onnea kaikille Orhille Ohrille !" 

Alexander Ohra Stubb
Kirjavinkeissä

perjantai 5. joulukuuta 2014

Hammaslahden kautta Harmaalahteen


Hella Wuolijoen Justiina on saanut uuden nimen: Paluu Harmaalahteen.
Tervapään Juhanin nimellä kirjoitettuna  taas sitä ihtiään:
'Paluu Harmaalahteen - näytelmä kertoo Harmaalahden kartanon sisäköstä Justiinasta , joka on saanut talon herralle nuoruudessaan lehtolapsen. Nykyisin nuori herra on Laamanni Harmelius. Hänen palatessa taiteilijarouvansa kanssa perintötilalleen, menneet ajat piinaavat koko talon elämää. Uudelle rouvalle selviää pian, että kartanon taloudenhoitajatar ja vanhan Senaattorskan uskottu palvelijatar, on hänen miehensä nuoruuden rakkaus. Ja että heillä on yhteinen lapsi.'
Tuomiojan Erkin mummo asiansa aina on taitanut: puolenkymmentä kertaa Niskavuorellakin on asiat sovittu - vaikka maton alle pyyhkien.
Enon Louhitalolla näyttelevät, miten kaikki tapahtuu. Sinne jos tästä hirviäisi umpipimeyteen mennä.

Eiköhän Harmaalahden sukutilallakin niin lehtolapset kuin muutkin konfliktit kääntyne niskavuorilaisittain parhain päin, niin ei tarvitse pahoilla mielin sataa kilometriä suuntaansa ajella näillä liukkailla, pimeillä teillä.
Ja jos ei selviä niin ostetaan sitten Hammaslahden kioskilta lohdukkeeksi maan mainiot munkit; niinpä niin: Turtiaisen kioskilta tietenkin, ne Jarkin isäukko-Leon leipomat.