Linkolan soutajana

neljännesvuosisata sitten

Eero Alén: Linkolan soutajan päiväkirja. Sammakko 2008.
Tämä on jo toinen Soutaja käsissä, ensimmäisellä on historiansa: täällä.
Ja vankassa iljetysmuistissa Linkolan mädäntyneen kalan syömishimosta tässä.

Pentti Linkola (7.12.1932 - 5.4.2020)
pyhänä menehtynyt.

Parisen syksyistä kuukautta vuonna 1994 jaksoi Eero-poika palvella Mestaria, kunnes loppuivat voimat ja kärsivällisyys. Jo noin lyhyessä ajassa kuitenkin näki miten raakaa raadantaa oli kalastajan elämä, vaikka kokematta jäi vielä kovempi aika eli talvikalastus, jolloin pitää 'tehdä sen neljä kuukautta seitsemän kertaa kuudentoista tunnin työviikkoja'.
Mutta oli syyssoutamisessa rankkuutta yllinkyllin - miltei Päätalon malliin.

Käsissä on täydennetty pokkaripainos ensimmäisestä: tekijä palaa työharjoittelupaikkaansa eli Linkolan luokse 11 vuotta myöhemmin, vuonna 2005, ja kirjoittaa tapaamisesta kirjaan mielenkiintoisen epilogin, jossa Linkola kehuu presidentti Halosen, mutta linttaa presidenttiehdokas Niinistön, tiiraileepa oman kuolemansa yli.

• "Niinistö on niistä vastenmielisin, täysin tolkuton tuholainen. Samoin ihmettelen Kokoomus-puoluetta. Vielä 50-luvulla se oli sivistyneistön puolue, jossa kuunneltiin professoreita ja siellä oli vahva maataloussiipi. Nyt se ei ole edes konservatiivinen puolue, vaan pelkkä liikemiesten pelinappula."

• "Ja samanlaisessa alennustilassa on myös Suomen Kuvalehti, joka on ollut minulle aina läheinen. Sen nykyinen päätoimittaja saarnaa pelkkää talouskasvua ja itsekeskeisyyttä."

• " - Istuin silloin linja-autossa, kun kuulin radiosta, että hallitus on kieltänyt autourheilun", Linkola sanoi. [öljykriisistä-73] "Oli vähällä, etten purskahtanut itkuun ilosta." 
• "Oli vaikea käsittää, että Suomessa on ollut sellainen hallitus minun aikanani. Ja hallituksen johdolla käytiin sellainen kampanja, jossa kaikkia kehotettin säästämään!"

• "Kumma kun WSOY ei ole ottanut uusintapainoksia teidän kirjoistanne. Luulisi, että niillä olisi kysyntää." 
• "Nii-in. Maltan tuskin odottaa, että näen millaisia painoksia niistä otetaan heti kuolemani jälkeen!"

P-Karjala
Kiiltomato

12 km/1072 km/€  = 162 h

Kirjavinkeissä tänään:

Elina Kilkku: Ihana tyttö

KIRJA-ARVOSTELUT

Ajatukset voltilla

Viimeisen tunnin aikana on koputtelematta käynyt lunta vaille kesää viettävän Tutun Miehen pääkopassa kurkkimassa kolme huomattavaa henkilöä, joista kaksi tunnettua miesfilosofia ja yksi vähemmän tunnettu nais-: Adolf, Pentti ja Val, (Eero siinä juoksupoikana sivussa.)
Ruoka-asiaa heillä toimitettavana.

Natsaviiksi Hitler työntyi ajatuksiin ensin kehuen, että  on ollut ja tulee olemaan kuuluisin vegaani, vegetaristi tai joku sen tyyppinen - lihaasyömätön äijä joka tapauksessa.

Linkola pistäytyi heti kuittaamassa, ihmismassa mielessä hengenheimolaisensa:
"Vastustan ehdottomasti lihansyönnin lopettamista. Minun ruuastani melkein 90 prosenttia on karjataloustuotteita." + 3 l täysmaitoa/päivä.

Kala myös, mädäntynyt varsinkin, käy - on suurta herkkua, senhän todisti jo Eero Alén Soutajissa:
"En käsitä, miksi L ei halua syödä tuoretta kalaa, sen pitää seistä ensin vähintään pari kolme päivää jossain sattumanvaraisessa paikassa ulkona tai sisällä. Se ei tietenkään ehdi varsinaisesti pilaantua mutta kuitenkin! Ehkä hän pyrkii esittämään jokapäiväisellä elämäntavallaan senkin, että hygieniavouhottajat ovat hulluja?"

Nuo äijät mielipiteineen olivat hädintuskin häipyneet Tutun Miehen otsalohkon alta, niin jo pölähti siihen kolmen päivän takaa tuttu Plumwood tuomaan naisnäkökulmaa pureskeltavaksi.
Puheli ruokaan liittyvästä hautaamisrituaalista oikein kolmen täpän painoin:

• "Kiellämme olevamme ruokaa toisille, ja se heijastuu kuolemaan ja hautaamiseen liittyvissä tavoissamme. Hautaamme vahvan arkun syvyyteen, jossa maaperäeliöt eivät enää toimi..."
• "Identiteetin konsepti asettaa ihmiset ravintoketjun ulko- ja yläpuolelle, ei osaksi elämän vastavuoroisia pitoja, vaan niiden ulkopuoliseksi manipuloijiksi ja herroiksi: eläimet voivat olla meidän ruokamme, mutta me emme koskaan voi olla niiden ruokaa."
• "Filosofintyössäni näen enemmän ja enemmän syitä tähdentää kyvyttömyyttämme ymmärtää tätä haavoittuvuutta, huomata miten väärässä olemme nähdessämme itsemme kesytetyn ja mukautuvan luonnon herroina."

Vakuuttavasti puhui krokotiilin kidat läpikäynyt Val, samoja kuin Pentti, joka puolestaan tuntenee kuin koko elämänsä ajan olisi pyörinyt krokotiilin hampaissa keskuudessamme kituessaan; siihen suuntaan Pena poistuessaan antoi elämän yhteenvetona ymmärtää:

"Kaikki on sanottu. Ei ole enää mitään lisättävää siihen, mitä olen kirjoittanut. Ei muutenkaan kannata sanoa mitään tästä maailmasta. Se on niin peruuttamattomasti poispelattu tämä maailma, ihmisten maailma."

Tuttu Mies säikähti moisia ajatusvieraita niin, että heti kun sai heidät karisteltua kannoiltaan, aukaisi television ja haki Alfa-tallenteilta kissaohjelman, jotta olisi taas maailman rytkeessä tiiviisti osallisena.

Kuvia ja käännekohtia: CatCat -duo
Bye Bye Baby Live -94

 

Lähteet
Michael Kerrigan: Hitler - The Man and the Monster
Eero Alén: Linkolan soutajan päiväkirja, Sammakko 2006
HS Kuukausiliite 6/2018: Hiljainen kevät
Nuori Voima 2/2018: Val Plumwood: Being prey


KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös

eResepti

Metohexalit tekevät loppuaan. Purkki helisee siihen malliin: ei enää kumeasti hölsky vaan heleästi kilahtelee. Riittää pitkään kun omatoimisesti olen vähentänyt lääkitystä eli puolittanut määrän: puolikas tabletista per päivä.
Niin ei väsymys käy käpälään niin helposti. Ja sydän silti malttaa pysyä aisoissa hyppäämättä villiin bumtsibum-menoon.

On aika reseptin uusinnan, pitkästä aikaa.

 - Se on eReseptin paikka.

Niin sanoo nainen terveyskeskuksen lasiluukun takaa, ystävälliseseti.

Tutuksi tunnistaudumme kohta: hän on se syvästi arvostamani alaiseni muinaisesta työpaikastani, se jolle olin lainannut, yhäkin palauttamattoman, Linkolan soutaja -kirjan, koska hän itse oli ollut näissä ekoyhteisöissä asukkaana jossain elämänsä vaiheessa.

Ilmankos hän "Pitääkö näyttää henkkarit?"-kysymykseen oli naurahtanut jotenkin että 'höh!'.
Mistäs minä olisin arvannut että terveyskeskuksen lasiluukun takaa löytyy koulunkäyntiavustaja!

Paneudumme asiaan ja pian olin luovuttanut kaiken tietoni itsestäni ja antanut luvan: - Toki, toki. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, PKSSK, saa potilasrekisteritietojani vapaasti käyttää. Mitäs salaamista muka näissä.
Vielä lisään, edelleen alleviivaten, luukun taakse:

- Kun heittää niin heittää.

Niin sovimme sen eResepti-sopimuksemme lisäksi. Ja lisäksi vielä varaamme ajan alkuvuoden puolelle laboratorioon sekä lääkärille, sen jälkeen kun olin lisännyt että 'tässä ijässä sitä saattaa kaikenmaailman ylä- sekä alapäänvaivoja jo ilmetä'.

PSA-koe ja eturauhanen, näpyttelee ystävällinen ystäväni varauslistaan oma-aloitteisesti.

 - Tulet sitten tammikuussa.

Nyökkään. Ja lisään: - Saat sen Linkolan soutajan joulahjaksi.

Kotona luen saamistani brosyyreistä että nyökkääminen on kova sana, yhtä arvokas ilmaisu kuin sanominen hoitosuhteessa: "Potilas antaa kirjallisesti tai suullisesti suostumuksensa tietojen luovuttamiseen. Hän voi ilmaista hoitotilanteessa suostumuksen myös jollain muulla tavalla,  esimerkiksi päännyökkäyksellä."

Luen myös että eReseptiään ja muita sairaskertomuksiaan voi tarkastella omilla pankkitunnuksillaan osoitteessa  www.kanta.fi.

pe 14.12. -7C  12/120 km/€