Ikään kuin sutenöörinä tässä 😕
Ilotalossahan sitä taas iltaehtoita vietetään, muttei viettien viemänä: muuten vain uteliaisuuttaan.
Nämä ovatkin paljon ronskimpia mimmejä kuin Mart Sanderin Litsidit.
Mutta kuten sanottu:
syy muu kuin luulisi käyskennellä täällä - Antiikki. Uskoo ken haluaa ...
Sitä kun on joskus hamassa nuoruudessa käynyt noilla raunioilla ja ihmetellyt, että mitähän se Osteri oikein lukioaikana meille historiasta opetti, kun tämänkin Vesuvius-Pompeiji-asian kohdalla syötti meille pelkkää savea eikä näistä vilkkaista yöelämistä virkkanut sanasen sanasta, kai suojellakseen poikalyseon lukiopoikia pahalta.
Vaan paikan päälläpä muuan eläväinen opas valaisi sitten totuudenjuuria kuumilla kaduilla kulkiessamme.
No, nytpä tuo täydentynee puutteellinen näkemys, selko tullee, kunhan 500-sivuinen kirja on nielty: Sudenluola, Elodie Harperin romaani, trilogian avaus.
Amara, kreikkalaisen kuolleen lääkärin tytär, on olosuhteiden pakosta joutunut Pompeijiin ilotaloon työskentelemään. Hänen tarinakseen ennen kaikkea tämä tarina lienee kääntymässä.
Vasta satakunta sivua takana sen kummemmin nikottelematta edetessä, mitä nyt orjatyttöjen kielenkäyttöä vähän - monessa suhteessa.
Ja ai ai noita miehenpässejä: varsinaisia naistenkuittaajaelostelijoita - ei asiaa nykyeloon. Käräjillä tuomiolla istuisivat joka iikka.
Jääkiekkoilijat taitavat olla vähän sukulaissieluja, jos nykyajasta kaltaisia haeskelee.
Saas nähdä, tuleeko varattua, kestääkö kantti, luennan alle juuri ilmestynyt toinen osa:
