Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

keskiviikko 15. tammikuuta 2025

Mukasta

 "Mie sanon mie tai en mithään."

Nuin tilitteli Timo K.  Mukka kun perui jonkin julkisen esiintymisen kirjailijamatineassa.

 "Ajatuskaan ei luista, ellei voi käyttää murretta."

Tekee mieli, ei vaan pakko on, jatkaa tuota edellistä Elman tarjoamaa Lappi-aihetta varsinaisella asian osaajalla. Ja nappaan lauseet tähän näkyville Sini Silverin syvällisestä "Miltä männystä tuntuu olla mänty" -Mukan elämää läpikäyvästä teoksesta (Kirjavinkit), jota halulla hartahalla hitaasti edeten olen puoleen väliin nautiskellut. Itse asiassa tuo kirjan nimikin on lainaus, jota Mukka käytti vastatessaan utelijoiden kysymyksiin miltä tuntuu olla kirjailija / Mukka. 

Kirkastuupa kuva toisenlaisesta Mukasta kuin Erno Paasilinnan luomasta Pellon villikosta kirjassaan Timo K. Mukka - legenda jo eläessään. Tai siitä Hymy-lehden riippujasta. 

Jokohan Silverin kirjan jälkeen Mukka on taputeltu ja kaikki olennainen sanottu, kun luulin niin tapahtuneen edellisen Mukka-kirjan luettuani, siis tämän
Timo K. Mukka: Annan sinun lukea tämänkin – kirjeitä 1958-1973. Toimittanut Toni Lahtinen.  WSOY 2012.

Kirjavinkeissä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti