arvostellaan kirja
Nytpäs nytpäs on Kirjojen Arvostelijalla hankala paikka: kirja, jossa ei yhden yhtä sanaa. Väännä siitä sitten arvostelu!
Kohtakos selviää, että vauvakuvakirjahan tämä:
Lasten Keskus |
Jos lukisi ikään kuin ukkina. Kaappaa lapsosen syliin.
- Luetaas yhessä!
Katsellaan kuvia ja lorutaan niistä.
- Äläs, äläs!
Ei tämä mikään namu ole.
- Ei saa nuolla.
Aavistaa ukki K A seuraavan siirron:
- Kyllä kyllä. Kyllä repiä voit. Huoleti. Ei pahvisivut siitä kärsi.
Jännittävää onkin: Tuossa on laiva, katopa, sillä mennään merten yli - vaikka Ameriikkaan asti, siellä on Rumppi ja HIRVeen Kamala Harris ja ...
- Äläpäs valu ... innostu liikaa ...
Tätä rataa, tällä keinoin onnistuu kirja-arvostelu mainiosti kaksin.
Ja onhan kirjassa kirjoitustakin: Vauvan iloinen ihmettelykirja lukee kannessa. Se on kirjan nimi.
Tähän jäädään tällä haavaa, jottei koko kirjaa kerralla nielaistaisi, eikä juoni kokonaan paljastuisi.
Kiva kirja-arvostelu ja tilannekuvaus sen tekemisestä. Siitä se alkaa, yhteinen ihmettely.
VastaaPoistaMM
PoistaKunpa kansa lukisikin lapsilleen, sanavarastoa kartuttaisi vaikka kuvien kautta.
Sanat ovat ruuvimeisselitä, työkaluja: kasvaisi kyky laajempiin mielen liikkeisiin.
Mitä tulee Orm Punaiseen, se ilmestyi ennen Sinuhea. Hämmästyin sen lukiessani: Waltari on saanut lausemetodissaan selviä vaikutteita Bengtssoniin! Tästä ei yleensä ole puhuttu, mutta minusta asia on aivan selvä.
VastaaPoistaBengtssonilta, pitää olla.
VastaaPoistaKR
Poistapitäis minunkin pottuani kumota: kahella ässällä B kirjoittaa.
Tarkkaanpa sävelkorvasi löytää Waltarin ja Bengtssonin rekisterin.
Plagiointiahan et tarkoita, vaan laajempaa kaarta.
Silti,
muistatko tämän 'Kirjalliset väärennökset' kirjan:
https://hikkaj.blogspot.com/2018/03/kirjallisia-plagiaatteja.html