Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

torstai 10. lokakuuta 2024

Vauvan kanssa

arvostellaan kirja

Nytpäs nytpäs on Kirjojen Arvostelijalla hankala paikka: kirja, jossa ei yhden yhtä sanaa. Väännä siitä sitten arvostelu!

Kirjojen Arvostelija, KA, ihmettelee, ryhtyy kuitenkin töihin: 
- No selaillaan sitten nuo kuvat.

Kohtakos selviää, että vauvakuvakirjahan tämä:

Lasten Keskus

Jos lukisi ikään kuin ukkina. Kaappaa lapsosen syliin.

- Luetaas yhessä!

Katsellaan kuvia ja lorutaan niistä.

- Äläs, äläs!

Ei tämä mikään namu ole.

- Ei saa nuolla. 

Aavistaa ukki K A seuraavan siirron:

- Kyllä kyllä. Kyllä repiä voit. Huoleti. Ei pahvisivut siitä kärsi.

Jännittävää onkin: Tuossa on laiva, katopa, sillä mennään merten yli - vaikka Ameriikkaan asti, siellä on Rumppi ja HIRVeen Kamala Harris ja ...

- Äläpäs valu ... innostu liikaa ...

Tätä rataa, tällä keinoin onnistuu kirja-arvostelu mainiosti kaksin.

Ja onhan kirjassa kirjoitustakin: Vauvan iloinen ihmettelykirja lukee kannessa. Se on kirjan nimi. 

On monenlaista ihmettäkummaa tarjolla. Tuokin punainen käärme, siitä ukille pulpahtaa mieleen se Bengtsonin Röde Orm, mutta sen sokkeloihin KA ei loruamistaan laajenna. Tyydytään lunniin ja aurinkoon, tassun jälkiin ja mustaan nalleen. Niissäkin kertomista nokko. Suhistaan yhdessä vielä ilmalaiva, tuulikyyti.  
Hyvältä maistuu taivaan kyyti - varsinkin kun sivua taas toinen, ei ukki, vähän nuolaista lipaisee.

Tähän jäädään tällä haavaa, jottei koko kirjaa kerralla nielaistaisi, eikä juoni kokonaan paljastuisi.

            🠉⮝🠉
Tekijän nimi vielä etsitään, löytyy pienen pienellä takakannen viimeiseltä riviltä mustan sammakon alta: Venla Poskela.

Kirjavinkeissä
tänään:
Hannu Mäkelä: Kasper - Mies ja tie

3 kommenttia:

  1. Kiva kirja-arvostelu ja tilannekuvaus sen tekemisestä. Siitä se alkaa, yhteinen ihmettely.

    VastaaPoista
  2. Mitä tulee Orm Punaiseen, se ilmestyi ennen Sinuhea. Hämmästyin sen lukiessani: Waltari on saanut lausemetodissaan selviä vaikutteita Bengtssoniin! Tästä ei yleensä ole puhuttu, mutta minusta asia on aivan selvä.

    VastaaPoista