Koiranvirka

Kummallinen kirja taas kädessä. Herättelee, kun ei aivan tavanomaisesti kirjoitettu eli koottu ole. Karhea, poukkoileva, pahasti viimeistä silausta vaille jäänyt. Silti luettava.

Momentum Kirjat 2024. 330 s.

Toistasataa sivua vasta takana ja tapahtumia ties jo yhtä monta. Mielenkiintoista vilinää: vähän kuin istuisi linjabiilissä ja katsoisi sivuikkunasta ulos.

Ainakin sotaa ja kuolemaa on nähty, kylmän tilan asuttamista, saunan rakentamista, talon ja navetan tietenkin, kaikkine hankaluuksineen aina naulan puutteesta lähtien, juopottelua, häitä, traktorin hankintaa, puoskain tappelua. 

Oikeastaan ei kuitenkaan ole ollut puutetta ja kurjuutta viimeisen päälle, koska ihmissuhteet ja auttamishalu, elämän eteenpäin menemishalu porukoilla kova, eivät siinä vastoinkäymiset hevin väkeä nitistä. Pellot raivataan, vaikka polvillaan.

Ja joskushan se säkäkin kohdalle sattuu. Sattuu metsämaata tarpeeksi vaikka auton ostoon.

Heimo, raataja rankka, perustaa pesueen, ja metsätyöt yhtiölle sekä metsänvartijan homma antavat toimeentulolisän ja sen koiranviran, joka kirjan nimenä koreilee, jos kiroileekin:

 

"Ennen Heimokin kävi miehestä, mutta nyt kun on astunut herran paskaan, niin hänestä on tullut aivan mulkero", purppasevat miehet. 

   Heimo puolestaan työnantajalle loppulitviikkiä tehdessään:

"Työnjohtajan homma on yksi koiranvirka, sillä ylhäältäpäin painostetaan, että pitää tehdä tulosta, Miehillä taas on hermot pinnassa sodan takia ja heiltä kuulet vaikka mitä."

Jarkko Lievonen on kirjoittanut kirjaksi isänsä Tuomo Lievosen muistiinpanemista Rautavaaran Katajamäen kylän tapahtumista. Päähenkilöksi on laitettu Heimo Leinonen; hänen ja hänen perheensä kautta kuvautuu monimuotoinen maaseudun elämänkulku.

Totta ja tarua kiedottu yhteen - totta, kai, enimmäkseen. 

Reilun sadan sivun jälkeen rohkenen jo lausua: Monen monia sattumia ympätty toinen toistensa lomaan. Ei tämä romaaniksi kehkeydy, irtojuttukokelmaksi jää. Kyläkirjaksi, josta rautavaaralaiset tuttaviaan tavannevat - tämmöistä jäynääkin miehisten miesten rantasaunareissulla tekemässä:

" - Anna saippuaa sieltä selkäsi takaa, Lassi pyytää.

Upi laittaa kätensä takapuolensa alle ja antaa kohta jotakin ruskeata Lassin käteen. Lassi hieroo sen huolellisesti hiuksiinsa, jolloin Upi hyökkää kiireesti ulos ovesta. Saunasta alkaa kuulua mahdotonta noitumista.

- Paskapökäleen laitoit käteeni. Se taisi olla velankuittaus tervakusesta jaloviinapullossa." 

omat  KIRJA-ARVOSTELUT 

Kirjavinkeissä