-sarjaa olen vuosien mittaan täällä potulla kirjoitellut
Kas tästä näin sinne. Suosituin tässä - vissiin reteen kuvan vuoksi.
Nytkö sitten jäi pää vetävän käteen? - kun tutustuin Tampereen yliopiston porukan tutkimukseen, kuinka ne normaalit lehden lukijat lehtiänsä lukevat.
 |
| Tampere University Press, 2023 |
Sanomalehdistä kysymys: kahdesta maakuntalehdestä, Karjalaisesta ja Hämeen Sanomista.
Tutkijat ottivat henkilökotaisesti luokille lukijat, nimellisinä, eivätkä laumoina, ja niistä tekivät sitten johtopäätökset, jotka poikkesivat monin paikoin mediatalojen yleisöanalytiikoista, lukijalaumoista.
Heikkilä, Hellman ja Ovaska ottavat esille mm. klikkausten vääristymät: verkkolehden klikkaukset eivät välttämättä kerro jutun merkitystä lukijalle, ja juttuun käytetty lukuaika voi viedä harhateille.
Klikkauksen takana saattaa olla pelkkä lukijan ärsyyntyminen juttuun/otsikkoon eikä jutun kiinnostavuus. Myös lukemisen käytetty pitkä aika voi johtua mm. "juttu oli avattuna tietokoneen ikkunassa, mutta käyttäjä ei syystä tai toisesta palannut sen pariin avaamisen jälkeen". Tai lyhyt aika syystä, että lukija säästi kiinnostavan lukemisen seuraavan päivän paperilehteen, koska "lukemiselle haluttiin sen ansaitsemat olosuhteet". Lukurauha ei mainosten vilinässä olisi taattu.
Mediatalot voivat tutkimuksissaan mennä näin ollen pahemman kerran hakoteille juttujen kiinnostavuudessa ja lehtien sisällön tuottamisessa.
Tarjolla on lukijain iloksi yhtä ja samaa lehteä kolmin muodoin: tilattavissa paperilehti ja diginä näköislehti sekä ilmainen verkkolehti (á la IS, IL, HS).
Siihen tulokseen tutkijat päätyvät että lukijat, niin nuoret kuin vanhat, eivät ole hylkäämässä paperilehteä, lehtitalojen kiusaksi, vaan lehdet paisuvista materiaali- ja kuljetuskustannuksista huolimatta joutuvat edelleen painamaan jatkossakin lehtensä myös paperille.
Lukijoiden ääntä sietää lehtitalojen kuunnella ja totella?
Lukijoiden ääni kuuluu runsaina sitaatteina myös tässä Mä lehden luin -kirjassa, mikä kummasti elävöittää kuivaa tieteellistä tutkimustekstiä ja tekee kirjan OK-luettavaksi.
"Siinä [paperilehdessä] on mielikuva, että on helppo mennä eteen ja taakse ja palata muutama sivu taaksepäin (Maija 55)"
Entä meillä kotosalla?
Paperisia sanomalehtiä ei tule, paitsi Hesarin Viikko ristikon takia ja Viikko Pohjois-Karjala Lisbetin ja Luukkaisen Leilalein osuvien sanasuakkunoiden vuoksi sekä paikallislehti Kotsari, joka naapurin kanssa vaihdetaan viikoittain päikkäin toiseen paikallislehteen eli Kokkareeseen.
Digi-Karjalaisen näköispainoksen lukeminen olisi mahdollista, muttei sitä juuri tule luettua. Ai niin, luettavissa on myös Iltalehden diginäköispainos, joka, uutuuden viehätyksen mentyä, jää järjestään avaamatta houkuttelevista karkkikuorista huolimatta.
Joten tämänkertaisen potun otsikkohan pitää lopulta kutinsa! 〠
omat KIRJA-ARVOSTELUT
Kirjavinkeissä
Tutkimuksen tulosreferaatistasi tarttuu verkkokalvoille: "verkkolehden klikkaukset eivät välttämättä kerro jutun merkitystä lukijalle, ja juttuun käytetty lukuaika voi viedä harhateille."
VastaaPoistaDigilehdessä on kyllä etuja: säästyy luonnonvaroja (ko? kö?), kun ei nurkkiin kerry paksuja pinkkoja sanomalehtiä.
Meillä on luettu diginä pääosin Хельсинкская правдаa. (Khel'sinkskaya pravda). Suomen suurinta sanomalehteä, joka välillä ottaa jonkinlaisen oraakkelin roolin, ja se pravdailu ärsyttää välillä niin suunnattomasti, että sitä tulee lopetettua tilaus.
Vaihtoehtoakaan ei kuitenkaan oikein ole. Länsi-Suomi on paikallislehden paksuinen, Satakunnan Kansa taas Alma median hoteissa, Turun Sanomat olisi ihan TS-yhtymän hallussa, mutta siinäkin luettavaa Helsingin perän Pravdaan verrattuna on kovin vähän.
TS-Yhtymän hallussa on myös koti"kaupungin" (Kustaa Vaasa perusti 19.4.1617) sanomat, sellainen kolme kertaa viikossa tuleva plari (blad).
Lehtien lukeminen on kyllä hyödyllistä. Kun aloitin lukion syksyllä 1977 Jyväskylän Lyseon lukiossa (perustettu 1858), oli historian opettaja, vanhempi lehtori, tuikeasti kehotti meitä teinejä lukemaan lehtiä. "Kun luette lehtiä, voitte alkaa muodostaa mielipiteitä".
Silloin ei ollut Alma mediaa, Keskisuomalainen oli Jyväskylässä ilmestyvä maakuntalehti, ei maanlaajuinen mediakonserni.
Mahtaisi se vanhempi lehtori nykyään sanoa, että seuratkaa eri tiedotusvälineitä, jotta voitte muodostaa mielipiteitä.
Ja se, että lehtori sanoi, että voitte muodostaa mielipiteitä, kertoo siitä, että jo silloin 1970- luvun lopulla ja 1980- luvun alussa vallitsi melkoinen sivistys. Että opettaja kehotti lukemaan eri näkökantoja edustavia lehtiä, ja muodostamaan mielipiteitä!
Kansakouluaikoina meille annettiin oikeat opit ylhäältä tulleina, peruskoulun tullen annettiin oikeat opit päinvastaiselta laidalta, ja meistä tuli kapinallisia ja keskisormi pystyssä hyppiviä.
Arvelen kuitenkin, että se Lyseon historian vanhemman lehtorin lempeä neuvo oli oikea. Että tutki kaikkea, ota se, mikä on hyvää.
äej
Poistaansiokkaaseen analyysiisi (myös tuo lunnonvarojen tuhlaus kuljetuksineen, josta ko. kirjakin mainitsi) yhtyen lisään vain meidän poikalyskan Osteri-lehtorin halveksunnan sarjakuvia kohtaan:
- Tuo sitä tulee kun lukee Karjalaisesta pelkän Mandraken.
Tuommoinen tuomio kuului, kun joku lukiopojista ei osannut kertoa lorottaa päivän hissanläksyä (suurinpiirtein) ulkoa.
Kahteen asiaan on melkeen pakko ottaa kantaa.
VastaaPoistaTuossa eellä Äijä arvelee Kustaa Vaasan eläneen vielä vuonna 1617.
Soppii eppäillä.
Kyösti-monarkki heitti veivinsä jo 1560.
Pojanpoikansa Kustaa kakkos-Aadolf oli kuninkaana tuolloin 1617.
Tuo Kyöstin Aatu-pojanpoika perusti Uudenkaupungin vuonna 1617.
Toinen juttu, mihin on pakko jotakin kommenttia tyrkyttää, on tuo luonnonvarojen säästäminen tuhlaamalla jumalattomasti sähköenergiaa maailmanlaajuisen internetin ja sen kaikkien rönsyjen ylläpitoon ja ylettömään kasvuun.
Tokihan siinä paperipuuta kuluu, jotta sanomalehteä voi paperille painaa, mutta se puusto tuppaa uusiutumaan, ja uusi puu on jo ihmisiän myötä pystyssä.
Sähkön kohdalla on toisin.
Maailman energiasta, siis globaalisesti, tuotetaan 80% fossiilisilla energialähteillä ... kivihiilellä, öljyllä ja maakaasulla.
Ns. vihreän energian osuus pyörii jossakin 10 prossan tienovilla.
Kyllähän se tokikin vielä riittää internetinkin pyörittämiseen, jos ei hirveen paljon muuhun käytettäisi.
Mutku viisaat ovat sitä mieltä, että kaikki ihmistoiminta pitäis viherenergialle panna ... niin pahhaa tekkee jos vaan nettijä pyöritellään nälkäsenä ja kylmissään ...
Näillä teollisen vallankumouksen mahdollistaneilla ihmefossiiliaineilla on maailmaan luotu kaikki se ihmisen tekemä hyvä ja paha, mitä ympärillämme näjemme.
Mutta eivät ne uusiudu, vaan pikku hiljaa hupenevat !
v sir
PoistaNo nytpä eivät lehtitalot voi vedota paperilehden lopettamisessa luontoonkaan!
Meijjän Ämeriäkkylänpä täyttää ens vuonna 150 v. Varma tieto. Tännehän eivät kuninkaat ole ikinä eksyneet, paitsi mitä tuo Attendo. ;)
Elähän hikkaj hättäile.
PoistaJos ei oo rojalisteja näkynyt, niin putinisteja saattaapi näkösälle pyrkiä.
Sehän Putin itse asuu vähän sielläpäin, joten jahka Ukrainan -reissulta kerkiää, niin liene mielessään jo koko Karjalan haltuunotto ... kun Molotohvilta ja Isä Aurinkoiselta jäi aikanaan kesken ...
Silloin on ämeriläispoliisin oltava tarkkana, jotta on musta-maija valmiina juuri kun tapettimies kiipeääpi raja-aidan yli ... ja eikun vauhdilla Haagiin !
Voksi sir
PoistaLienet uutisista jo kahellu, jotta ensimmäiset tiedustelijat jo lähetti tuohon Niiralaan kahakoimaan; piankos polokasevat tänne ja munamanevankelistit ovat akkunan alla.
Täältä pöllivät akkumankelit ja johan vasanverikin vapisee...
Varautukaapa siellä lannessä tämänkaltaiseen kahakkaan, jos myö ei saaha noita aisoihin:
https://yle.fi/a/74-20060928
Täältä pimennysverhojen takaa salaa vilkuilen, jotta kohtako tulevat. Vaikeeta on nähdä, kun valoitta ajelevat.
PoistaArvelen olevan viisainta ohjata koko mankelikatras tuonne Raippaluodon sillalle ja siitä edelleen niin pitkälle kuin tietä riittää.
Useammassakin kohdassa saaren reunalla tie päättyy laituriin.
Siinä on aina edellä liikennemerkki, jossa kuvataan auton tippumista laiturinnokasta veteen.
Mutta polkupyörän tippumisesta ei oo varotusta ... joten eiköhän tiedustelijaväki polkene täyttä vauhtia Pohjanlahteen ... jollei ole sukellusvenettä porukalle varattuna Ruotsin -matkaa varten ... kun ei vielä jää kanna.
V sir
PoistaSinne vaan, huops! - natottomaa Ruottia päin!
Hei! Ihanaa kun luit tuon kirjan ja kommentoit. Minä kans luen Pohjois-Karjalan just Lisbetin takia. Hän on vanha ämmä, joka itsekin olen ja samaistun väkevästi. Kuuluu myös Paavo Lipponen lukevan siitä aina Lisbetin ensimmäiseksi. Hyvä, Paavo! Ja hyvä Hikkaj!
VastaaPoistaHV RV
PoistaLisbet on rautaa! Olisi aika jo jonkin palkintolautakunnan / kulttuurirahaston palkita tämä tomero Ämmä. (Ämmä on vähintään yhtä arvokas titteli kuin maisteri / tohtori)
Hikkaj, minulla tämä kirjoituksesi pääsi ohi, kun oli mitä lie covidia puskemassa päälle ja puhti poissa.
VastaaPoista"Siinä [paperilehdessä] on mielikuva, että on helppo mennä eteen ja taakse ja palata muutama sivu taaksepäin (Maija 55)" Just tämä, ja sama koskee printattua kirjaa. Lehdestä, vielä enemmän kuin kirjasta, haluan nähdä koko aukeaman kerralla.
Meille tulee edelleen Hesari, Kouvolan Sanomat ja alueen pienempi lehti Keskilaakso paperisina. Kun huomaan netistä jossain muussa lehdessä kiinnostavan artikkelin, niin otan lehden kuukaudeksi diginä, usein siellä on tarjous 1 e/kk.
Mieheni olisi luopunut Hesarista, mutta minä päätin maksaa sen. Tosin nyt taas epäröin isosti heidän "uudistuksensa" vuoksi, kevyt Torstai-liite siirrettiin lauantain kulttuuriosioon eikä siellä nyt enää muuta olekaan kuin lifestyleä ja muuta hömppää isoin valokuvin.
MM
PoistaJoko olo parempi? (meille piikit maanantaina, epäröiden otimme)
Vaati meiltäkin aikamoisen ponnistuksen luopua puolenkymmentä vuotta sitten lehdistä - onneksi tottuu kyllä.
Ja mikä parasta: Raivautui aikaa kirjoille, siis pysyvämmälle, tutkitummalle tekstille!
Hetken häly häipyy, astuu tupaan kiireettömyys.
Muistan että kirjoitit vasta, miten mukava on aloittaa aamu hakemalla lehti kynnykseltä ja asettua aamupalan ääreen.
(meillä ei tuotakaan houkutinta ole, kun pitäisi ensin vaatehtia ja sitten kömmiskellä pihan läpi postilaatikolle - a nytpä ei tarvitse työntää nokkaansa heti aamusta ulos koiranilmaan. :) )
Kiitos kysymästä. Hieman aaltoilee tämä tauti. Luulin jo eilen illalla, että olen täysin terve, niin katopas vaan aamulla alkoi uusi oire, nenän vuotaminen. Tähän asti ollut vain väsymystä, vähäistä lämmönnousua, kurkkukipua ja pientä yskää. Viikkoa ennen taudin puhkeamista sain rokotuksen ja miehelle tauti iski jo pari päivää rokotuksista. Olisi pitänyt saada ne aiemmin. No, jospa se tästä. Ehdottomasti lähden liikkeelle vasta, kun olen täydessä jaksussa, enhän halua mitään long covidia riesakseni.
PoistaJoo, meilläkin oli Kuhmon kodeissa postilaatikolla käynnit, joista ei aamuolossa tykätty yhtään. Nyt on kiva, kun kuulee joskus lehtien kolahduksen uneensa aamuyöllä ja tietää, että siellä ne odottavat lukijaansa.
Kirjat ja kiireettömyys ovat yhtä, hieno lause tämä: "Hetken häly häipyy, astuu tupaan kiireettömyys."
Lohdutanpa Sinua:
PoistaKirjat helpottavat taudin keskellä, aika lukemiselle lisääntyy
= ainakin yksi + sairauden kirossa. :)
Meillä mennyt nyt viikonpäivät rokotuksesta, taitaa vasta parin viikon päästä rokottamisesta alkaa suojavaikutus olla ylimmillään.
Auttaakohan saamamme natopiikki suomalaisia suojatumaan tuolta yheltä idänhurjahirmuiselta?