Hylätty mies saaressa viettää eristäytynyttä elämää - ihmissuhteet katkenneina. Luonto koleanakin lämmittää; kallio ainoa, joka pysyy muuttumattomana maisemassa.
Kaikenlaista on tapahtunut.
Aika merkitä mennyt, myös olla hetkessä tässä.
Kanerva Vaakanainen kirjoittaa miehen mielestä: Requiem. Kirjokansi 2017.
Kanerva ottaa syleilyynsä kuin meren aalto.
Jotakin samaa koin lukiessani veljen jäämistöstä löytynyttä Höyhensaarta.
KIRJA-ARVOSTELUT
*** myös
HJ
VastaaPoistaSielukasta menoa lie siinä. Vinkkasin tuolle kanssapaarustajalle, jotta luve. Ei ottanu kuuleviin korviisa varsin väärä olen vinkkoojana; luuli tietysti, jotta tuo on Chandlerin uusi suomennos tai muuta typerehtiämistä. Niin kai se on, että uudella kirjalla on voitettavanaan kaikki vanhemmat jo menestyneet tekstit.
j
PoistaUkrin sihteerin ja maajoukkuejääkiekkoilija Urhon äitin tekosia on.
Vaan jos ei puarustaja taivu niin saman lyhennelmänä löytää tuolta veljenimenneen Höyhensaarelta: lukkoo ies sen.
Hj
VastaaPoistaUrheilu on hienoo . - . - . - eh. ... , mutta nyt tää kanssakin puarustaja eli "kirjallisuuden ystävä" ymmärsi tekstin sisältävän myös sanoman. Tais herätyksen suaha. Näkkyypähän.
j
Poistamites Karreenin Annan kanssa käv: luistiko rullaluistimet jne.?