Suomen kansan syvästi kunnioittamaan vakaaseen hallitsijaan,
joka tänään saa viimeisen leposijansa hallitsemansa isänmaan povessa.
Tellervo & Assi.
Siinä Koiviston kaikkinaiset.
"Kyllä se oli silloin, kun minä Tellervon tapasin."
Sitä hetkestä loppui Maunon maailmanlopun ajattelu, pessimismi väistyi taka-alalle - mukana kumminkin pysyen. Realismi on realismia.
Kuolinilmoituksesta voimme lukea presidentin viimeisen ohjeen kansalle:
"Ellemme varmuudella tiedä,
kuinka tulee käymään,
olettakaamme,
että kaikki käy hyvin."
- Mauno Koivisto 25.11.1923 - 12.5.2017
Arvoisa Manulle illallista -hikkaj
VastaaPoistaSitä olivat Koivisto ja Mannerheim ite henk.koht. Suomea vanjalta suojaamassa.
Muut pressat ne vaan katseli sivusta, tai evakkojunasta, kehdosta, tai jopa vain koulukirjasta.
Molempia sotaherroja, marsalkkaa ja alikessua ( joista alokkaana 1964 opin alikessun olevan marsalkkaa isompi herra ) yhdistää se, etteivät lymysiipeilijät aina oikeen oo tykänneet näistä ryssälle kampoihin laittaneista ja näitten tekemistä päätöksistä.
Mannerheim oli kuulemma täys tumpelo, ja Suomi ois vallattu, ellei ois ollu Airoa.
Sitä meikä miettii, jotta oishan sitä airot kourassa tokikin voinu sitte soutaa Ruotsiin.
Muttei soudettu !
Ja Koiviston Emma-valssit unehtuivat monilta, kun ei Manu heti meinannu hyväksyä Baltian maitten itsenäistymistä, vaan tarvitsi Esko Ahon, sen mistään tietämättömän poikasen, hoputusta.
Vaikka Ylijumala Väyrynen kerrankin oli Koiviston kanssa samaa mieltä !!
Tai ehkä juuri siksi !
Päätään pidempiä olivat Mannerhein ja Koivisto.
Sekä sisäisesti että ulkoisesti !
Voksi, sir
Poistatässä kohden on syytä fundeerata, pitää mietintätauko, ainakin tupakan mittainen kuten armeijamarsseilla aikoinaan.
Kunnioitettava herrasmies, jolla vähemmän noiden diktaattorien elkeitä.