Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Kissanhännän nostaa, kukas se?

- Mitäs nyt tehhään? hätkähti toinen.
- Ollaan ihan tavallisesti, kuului toisen neuvo.
Olivat ja tilasivat toiset, tai kolmannet tai neljännet tai, neuvoa-antavat. Eikä nolostuttanut enää yhtään. Mitäs noista!
Ihmisiä ne vain nuokin tärkeimmissä asemissa ja näyttävämmissä tamineissa sisään astujat.

Tulipa vaan mieleen tuo tosi juttu, jostain kaukaa, kun eilen oikein päätoimittajan pakeilla oltiin. Puolensataa meitä. Kahvit ja kaikki.
- Autollako tulit tässä myräkässä Helsingistä asti?
- Junalla tulin, ois ollu melkoinen keli ajella. Aamulla vasta lähen takasin. Lappeenrannassa on Naisten Pankki -tilaisuus.

Ihan tavallisen oloinen tyttö, nainen, eläkkeellä oleva.
Miespäätoimittajat ne ovat ihan toinen kategoria kravatteineen ja prässeineen, "toinen luokka" tuhahtaisi Juutas Käkriäinen halveksivaan tai kunnioittavaan sävyyn, miten kulloinkin. Lähestypä niitä luonnollisesti.

- Minulta puuttuu juhlageeni, sanoo toivoteltuaan runsaslukuisen kuulijajoukon tervetulleiksi.
Kun puhuu lisää niin sen kuin vahvistuu että ihan tuo on kuin yksi meistä. Jos olisi maatalossa syntynyt niin yhtä hyvin voisi olla navettahommissa kuin päätoimittajana. Vaan kun on kirkolla syntynyt, joutui lähtemään maailmalle. Korostaa ettei olisi ollut pienintäkäänmahdollisuutta keskikoulun käyntiin jos ei olisi tullut kunnallinen keskikoulu. Lukiossa tuli vapaaoppilaspaikka ja siitä sitten vapaalla valtsikkaan, josta toimittajakouluun ja Erkon kynsiin ...

Ei nosta koko iltana kissanhäntää, vahingossakaan.

- Oon. Oon toki. (Kupiaisessa ostoksilla joka kesä Tuupovaaraan mennessä)
- Kannustava opettaja oli, vuoden ennätti olla. (Eeva Tenhunen)
- Valta välillä sokaisi. (Erkko)
- Nurkkaan laittoi kun olin villi ja osasin jo lukea ekalla. Ei oo haitannu. (opettaja Home)
- Ruskealasta ja Uukuniemeltä. (äiti Hirvonen, isä Pirhonen)
- Puolet kirjan tuotosta. (Naisten Pankki)

Ei käytä sivistyssanoja, sekin plussaa.
Illan ainoa sivistyssana ja omaa sivistystä osoittava äännähdys kuullaan lukion rehtorin, emerituksen suusta:
- Kanavassa oli kirjoitus otsikoitu jotenkin niin että Johtaja vaan ei tirehtööri.
Vaikka olisihan Heikillä ollut käytössä tavallisempiakin kanavia, kuten kirja-arvostelu Tytön tiestä Kirjavinkeissä!
Tai vieläkin tavallisempi otsikko Cityssä Hesarin Reetta - tytön lenttura. (Heh ja anteeksi: hiiri nousemassa väkisin pöydälle.)

Tytön tie on läpi käyty. Kysymykset kysytty.
Signeerausten aika.
- Sillä varjolla ilkeän/rohkenen kaupata kun se Naisten Pankki saa osansa.


26.1.2016 Kiteen kirjastossa kirjailijavieraana Reetta Meriläinen.
0 °C hiihdot 11 km/123 km//€

2 kommenttia:

  1. En oo koskaan ihteään tavannut, mutta sen verran pitää kissanhäntää nostaa, että miehensä Matin kanssa oltiin yksi talvi samalla luokalla keskikoulussa. Matti on ent. Helsingin yliopiston rohvessori. Niin hiljanen hyssykkä oli koulussa, eikä huastellut paljon vieläkään, kun ensi kerran tavattiin toissa kesänä luokkakokouksessa Öllölän ent. kyläkaupalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EJ
      mitäpä tätä turhaa porua pitämään.
      Liekö tullu mainittua kun kesällä siellä Auschwitzin liepeillä toikkaroitiin niin ohitettiin se hiljasten munkkien luostari missä ei ikinä saa kenenkään kanssa jutella.
      Sinne vois oikeestaan mennä niin ei ois kielivaikeuksia.

      Poista