Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

torstai 7. maaliskuuta 2019

Kustannussopimus

Ei huoli liioin lehtiä lueskella, lukee lehtien sijasta blogeja: niissä elämänkirjoa nokko.
Meille jotka mielellään luemme, jostain kumman syystä, sanataidekulttuuriin liittyviä asioita, on se maailma keskitetysti tyrkyllä esim. täällä.
Ja johan lähtee elo liikkeelle kaikkine iloineen ja suruineen.
 
Jokin aika sitten luiskahdin seuraamaan tämmöisen 'hääräilijän' (= hänen itsensä määritelmä itsestään) kamppailua Addiktio-käsikirjoituksen kimpussa:
 
 
Pitkä on ollut prosessi ja vaivalloinenkin taival esikoiskirjailijaksi, kuten Päätalolla ikään ja kuten blogipötköstä luettavissa on:
 
Hämärässä Huhtikuun
 
Mutta katsopa vaan: Maali! Goal! Ja seitsemän tähteä!

Tuore tapaus. 
Hän, Huhtikuu, vielä nimetön, kuukautta ennen nimmariaan kirjoittaa:
"Nyt kävi näin. Addiktio siirtyy Otavan hoiviin. Sopimus tuli allekirjoitettua (näköjään) eilen, kun vuorokausi ehti tässä jo vaihtua. Ei tätä oikeastaan vielä tajua, luulen, että aamulla (tai iltapäivällä) kun herään, en hetkeen edes ---"
"Addiktion ensimmäisen raakaversion aloituksesta (aloitin kirjoittamisen 2013 keväällä) tähän päivään meni aika tasan 6 vuotta."
Jäämme odottamaan* addiktion laatua ja Addiktion ilmestymistä: jokohan syysmarkkinoille?
Lykkyä!
*😜 SARVin (Suomen arvostelijain liiton) jäsen 😝 

🏂 hiihdot 6+13 km / 601 km//€= 93 h
KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

tiistai 5. maaliskuuta 2019

Taas IS-retkahdus

Kääntelen hätäpäissäni eilisen Ilta-Sanomien sivuja.
Pitäisi saada ns. tavallista töngittävää pottuun, eikä aina vaan korkeata kulttuuria: Parnassoa, Kaltiota tahi Nuorta Voimaa, Minna Canthia ja J.H. Erkkoa!

Ja johan lähtee, rallaallaa!!!

Äiti ei hyväksy Mikael Gabrielin Playboy-kihlattua


Kuka on Gabriel? kysyisi Matsbuu. Minä että Playboy - lehtikö? Viattomina kumpikin kysyjä.

Mutta kahlataas etiäpäin niinkun mummo umpilumessa; se jolta vitunkarvat lunta pensselöi, sitähän se Juice nauraa kihersi usiampia viikkoja Päätaloa luettuaan.

Matin poismenoa 15 sivua. Rauha vainajalle.
https://www.is.fi/lehti/

Puukotus kadulla - Veriteko järkytti Sipoossa


Hetki ennen surmanluoteja

Se Pasasen tapaus, neljän poliisin surma - Mikko Niskasen klassikoima.

Kevyempiä juttuja, please, pyytelee jo lukija, joka luuli että eihän nämä kellertävät muuta kuin noista kevyen luokan julkkiksista kiksailevat: Sara Siepistä, siitä Sampo Kaulasesta ja Hannes Hyvösestä, Selviytyjistä, joku laulaja siihen sekaan täytteeksi.

Ei löydy vaikka kuinka geokätköilisi, etsisi ja harrastaisi - näistäkinkö tullut parnassoja! Kuivia ja rapeita.

Isis-aukeamakin vielä päälle, pah!

No nyt alkaa tärpätä: Darude.
Ihana että pelastit tarkk'lukijan! Look Away jyräsi viisuihin. Englantiakin vielä! Aletaan päästä asiaan!
Vaan harmin pujut: EI enää muuta kuin Vyötärö kapeammaksi ilman rääkkiä.
Ristikot päälle ja Mustanaamio kehiin ennen telkkuohjelmia.

Siinä kaikk'!
Ei juuri löysää.
Pian sama lukeeko vakavia täältä alisilta vai ylisiltä eli sieltä ylemmältä kulttuuritaholta.

ps
oli siinä välissä jokin Urheiluliite, vaan norsketuputusmyrkytyskö meitä enää liiemmin kiinnostaisi - thyi faan!
🏂 hiihdot 10+10 km / 582 km//€= 90 h

sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Sanoja paperille

KOLLAASIointi

Näin sunnuntaiaamuna tarvitaan sunnuntaiaamuinen runo!

Tutustutaan nyt mun perus sunnuntaiaamuun,
ulkonäkö saattaa välil muistuttaa haamuu,
Ootko pölliny jotain, kysyy mult Siwan kassa -
joo, mul taitaa olla bissee hivakassa. E-E

'Paperi ja sanat paperilla olivat mahdottoman oloisia.' -2019 / vankilakundi E-E

Yhtenä sunnuntai-aamuna puhkesin katkeriin kyyneliin. Kävelin metsään ja itkin siellä yksin. Valittelin sirkkusille, puitten oksille puhelin. Oudot ihmiset eivät minusta välittäneet, kylminä vaan kohtelivat suruani. Taikka sitä enemmän väistivät minua mitä surullisemmalta näytin. Jumalastakaan ei tuntunut olevan apua. HP

'Miesparka oli jo kauan valittanut, ettei ollut nuorena oppinut niin sujuvasti kirjoittamaan, että voisi panna pitempiä kertomuksia paperille. --- Kuitenkin hän olisi tahtonut kuvata kirjavan elämänsä vaiheet oppaaksi jälkimaailmalle.' -1890 / rahvaanmies HP

 Rahvaan mies on Holpan Paavo, Esanssi-Esa vankilakundi.

Aleksis Salusjärvi taluttaa eteeni Esan, J. H. Erkko Paavon. Aivan eri vuosisadoilta.

Esalla on oikeakin nimi: Kimmo Gustafsson.
Holpan Paavon oikeasta nimestä ei tietoa, hän kulkee tuolla nimellä Erkon romaanissa Uskovainen. On hän kuitenkin ollut.

Esanssi-Esan löydän sattumalta juuri sunnuntaiaamuna Nuori Voima-lehden takakannesta, hänen elämänsä ensimmäisestä kirjoittamastaan runosta Kristallilapsi.
Yllättäen tämä pyhäinen aamu ei sen jälkeen enää tunnukaan pyhäaamulta!

Holpan Paavo on tosi helpottunut kun runoilija lupaa toimia kirjurina, tylyys ja kylmyys väistyivät olemuksesta ja Paavo 'oli nyt sytyksissä ja hänen lähistössään tuli lämmin'. Elämän saisi sittenkin paperille!

Entä Esa?
 'Ensimmäisen kirjeen kirjoittamiseen hänen nykyiselle vaimolleen kului viikkoja. Paperi ja sanat paperilla olivat mahdottoman oloisia.'

- Suurin piirtein kaikilla vangeilla on vastaava tilanne, selventää Salusjärvi. - He ovat pakahdukseen asti täynnä kokemuksia ja ajatuksia, mutta heiltä puuttuvat keinot tuottaa tekstejä, tehdä kirjallisuutta.

Paperille kirjoitettu, konkretisoituminen, asiasta tulee faktaa.
Kokemus siirtyy jälkipolville: opiksi, ojennukseksi, ohjeeksi ja ties miksi. Kertojan oma olo jäsentyy, helpottuu - muuttuu ripiksi, kenties.

Ajatelkaas nyt Paavoakin! Tai Esaa, jonka ensimmäistä runoa jo lainasinkin tuolla alussa; runo on syntynyt Sörkan kuuden miehen yhteissellissä ja esitetty vankikavereille.

Ja se jatkuu näin sunnuntaisena:

Poistun nauraen paikalt ku oisin räkättirastas,
painu vittuun mun eestä tai poltan sun rastat.
Sit pillejä karkuun, alko tukarikin parkuun,
parin mutkan jälkeen pääsee puistoon rauhottuun. - - -

(Huuto)
🏂 hiihdot 10 km / 562 km//€= 87 h 
KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

perjantai 1. maaliskuuta 2019

Nuori Voima puhdistaa pelin

Kaiken tasa-arvotoivon menettäneen postilaatikkoon oli ilmestynyt kuin taivaan lahjana kolmas alanlehti vähän ajan sisällä.
Upouusi Nuori Voima - Kirjallisen kulttuurin lehti 1/2019.

Laimea kansi, uusi ulkoasu.

Ja ei kun tasa-arvoa laskemaan, eiliseen malliin, josko tästä Parnasson (19-7) ja Kaltion (12-6) voittajaksi:

Kaarina, Vesa, Maaria, Harry, Jaakko, Aura, Touko, Maaria, Emilia, Veikko, Pontus, Riikka, Tiina, Vappu, Paavo, Onni, Olga, Niina, Herman, Sara, Vesa, Aleksis, Maaria, Esa.

12 - 12   Tasapeli! Tasa-arvossa. (Häpeä, Parnasso! Kaltiokin.)

"Nuorissa tulevaisuus" -fraasi vähitellen toteutumassa?

Punaisten kenkien kopina pelästyttäköön porukat, ja maskuliinit joutukoot luopumaan asemistaan ajan oloon. Kirjallisuuskenttä puhdistukoon tästä Saara Turusen Sivuhenkilön naiskirjailijan tilasta:

"Olen kyllästynyt tähän vanhojen kalsareiden hajuun joka nurkassa."

PS
Sisällöstäkö?
Rautaa, ennen kaikkea tuo Hannu Helinin (1944-2015) tuotannon testamenttaus näin hänen hiipuvan elämän blogiaan lukeneena = http://hikkaj.blogspot.com/2015/01/pelonsekaisesti-aamuisin.html

Punaiset kengät, tasa-arvo-sarja
I - II - III -IV
🏂 hiihdot10 km / 546 km//€= 84 h 
KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös

torstai 28. helmikuuta 2019

Murheellista todennettavaa

Kaltio tulla tupsahti

Ja ensimmäisenä tartuin kirjoituksiin ja kirjakritiikkeihin eilisen pottuilun pohjilta.
No en sisältöihin vaan tekijöihin, että mites pohjoisessa kun etelässä asianlaita kulttuurilehdessä on Minna Maijalan laskelmien mukaan tämän kaltainen:
"Ruotsin Akatemian sovinistinen sotku on vain jäävuoren huippu. Myös Suomessa on keskusteltu kirjallisen elämän epätasa-arvosta, joka näkyy esimerkiksi Parnasson miesvaltaisessa kirjallisuuskuvassa. Suomen näkyvimmän kirjallisuuslehden kirjoittajista ja siinä esiin  nostetuista kirjailijoista valtaosa on miehiä, kuten Aura Sevon huomautti keväällä 2014. Miehet ovat hallinneet kirjallisuuskritiikkiä myös keskeisten päivälehtien palstoilla."  -Punaiset kengät, Otava 2019

Kari, Amanda, Eemeli, Heidi, Ville, Marlene, Anna-Kaisa, Matti A., Risto, Aapo, Teppo, Pauliina, Anna, Jaakko, J. A., Jarno, Hannu, Pasi, Reijo.

12 - 6 + yks neutri. Siis sama laulu!

Ja pakkohan oli kaivaa myös uusin Parnasso. Ja sama laskutoimitus:

Virpi, Elsa, Outi, Karo, Ville, Pekka, Jyrki, Jari, Lauri, Juhani, Tommi, Matti, Esa, Tal, Sanna, KariMatti, Jani, Juha, Ville-Juhani, Vesa, Marjo, Tero, Reijo, Johanna, Laura, Zhu, Tom.

19 - 7  + kaks neutria. Synkkää!
Terästäydypä, Karo.

Molemmissa lehdissä sentään kansikuvassa nainen, myyvempiä lehtiä mukaellen.



 
Kuva - valokuvataiteilija Joel Karppanen:
Anni Kontiokangas menehtyi
'Kemin veritorstaina'
       
Kuva - Marjo Tynkkynen:
Eeva Kilpi

Että sisältökö?
Pelkkää rautaa!
 Punaiset kengät, tasa-arvo-sarja  I - II - III -IV
🏂 hiihdot10 km / 540 km//€= 83 h 

keskiviikko 27. helmikuuta 2019

Olliko muka ainut kolli!

naisbloggareita liki kaikk´ - mutta silti miesvalta kirjakentillä
Leinon olis pitänyt kai runnoilla, jotta monta on laulujen naista...

Lähetti EJ yhteenvetokommentin Blogistania 2018 tuloksista, kun kaikki sarjat mukaan lukien löytyi neljästä eri sarjasta ainoastaan yksi mieskirjailija kolmen kärjestä, siis 12 kirjan joukosta.
Ks. sarjojen Top3.

Vastasin

ej
Mutta niinhän blogistanian äänestäjätkin pääosin.
Tosiaan: Olli ainu kolli!
[Jalonen voitti Blogistanian Finlandia 2018 -sarjan]
Miun listalla ois sentään ollu kaks miehenpuolta.
Ei Minna Canthin työ ihan hukkaan näy menneen. Eli hyppääpä Punaisiin kenkiin ja kyykisty tään päivän potulle.


Mieskirjabloggaajat ovat tosiaan harvassa, kuten tässäkin Kotimaiset kirjablogit porukassa:

7 alfaa /39.

Josko maskuliinit ovat sitten enemmän noilla tantereilla: näkyy Isänmaan miehet ilmestyneen.

Toisin on kuitenkin kirjallisuuden 'päättävissä elimissä', aivan kuten Minna Maijala Punaisissa kengissään siunailee Parnasson kirjoittajien, kustantamoiden päälliköiden, Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden viranhaltijoiden miesvaltaisuutta:

"Minusta on aina ollut varsin merkillistä, kuinka miehet valtaavat kirjallisuuden alan arvostetuimmat työtehtävät ja valtapositiot, vaikka omien yliopistokokemusteni mukaan kirjallisuudenopiskelijoista 80-90 prosenttia on naisia. Kustantamoiden, kirjastojen ja yliopistojen sinnikkäinä ja tunnollisina puurtajina naisia on sitäkin enemmän."
Punaiset kengät, tasa-arvo-sarja  I - II - III -IV
🏂 hiihdot 10  km / 530 km//€= 82 h