Uusin silmin

Pian alkaa nähdä ja näkemään nämäkin tuonpuoleiset, rajantakaiset kuvat vielä levollisimpina!

 

 

 

 

 

Ei liene mahdollista?

 

Ainakin tutkijat pitävät näitä idyllejä myös pelkkinä illuusioina.

Saas nähä kunhan kunnolla näkee.

 

http://yle.fi/uutiset/tutkija_karjala_on_myos_illuusio/7295753 

 



Ei mitään harhakuvia

 

Kyllä siellä tämmöstä on, kuten puhutaan - kuvankaunista:

 

 

 

 

Jos kohta tämmöstä täydempätäkin tavaraa urbaanikoille:

 

 

Vapaa on valinta.
Äänistämään vaan!  

 



Piipahdus

Vieläköhän tuo Otto-poika seisoo rannalla tisurissa Äänisen aaltoja entistä jähmeämpänä katselemassa?
Katellaanhan.

Sekaisin kesästä?

Olisihan Kilven jälkeen ainakin yksi jatkumo edelleen jäljellä ja lopetusta vailla, vaan olkoon: hyvä on olla jokin tuttu ja turvallinen johon tarttua milloin elämän tuulet purjetta pyörittelevät.
Siis tuo Kansojen Kirjallisuus, sen viimeinen XII osa, kymmenien vuosien urakka matelee - Beatlesitkin mainittu! -  sivulla 261 (144 jäljellä) Brendan Behanin (1923-64) kuvalla, jossa vm- 1960 Brendan rötköttää whiskyissään. Moinen saarikoski-salama-mainehan oli luotu jo vuonna 1956, kun BB BBC-haastattelua ennen oli tyhjentänyt viskipullon.

"- sitä puolta elämäniloisen irlantilaisen kapinoitsijan toiminnasta käsiteltiin paljon tehokkaammin kuin hänen kirjailijatyötään."

 

Vaan olkoot juopot!

Kilpikin olkoon. Ja J. Hurme, toistaiseksi.

 

Onhan kesä ja riemun raikkahin aika!

 

 

 

 

Puuhata pitää pitämän. 

Kiikut syrjään!

Maalit pintaan.
 

Nyt ei jouda keinumaan.

 

 

 

 

EI tule tasapaino olemiseen EI 

jos

ei

ruumista rääkätä
hikisillä hetkillä luonnonhelmassa.

 

 

Pölleihin siis kii! - ja pinoon!

 

Pölkyt

terrakotta-armeijaksi asetetaan pihamaalle
riviin 
vartioimaan
maallista omaisuutta

- ennen kuin niiltä pää kirveellä halkaistaan, talven tullen uuniin työnnetään

ja ei muuta kuin

tuleen palamaan!

 

 





Häät edessä - kirja takana

Volter & Hilja XVIII

ed. XVII

10.11.2013 - 8.6.2014
7 kk = 341 sivua

Sanoisin että suht sopiva vauhti Kilpeen: muutama sivu iltaisin, mieli yhtä syvälle päästä ihmiseen kuin Volter itse itseensä, saati kun tässä Hiljankin sulautuminen mukana.

Antoisa matka. Lämpimästi suosittelen kiireettömille vanhanaikaisille ihmisille kirjeitä nuoruuden hurmasta ja tutustumisen aikaa vievistä päivistä.

Kahden vuoden kirjeet paketissa, kun lähtee viimeinenkin kirje onnen, toivon ja pysyvän rakkauden odotuksin.

"TURKU 3P KESÄK. 1907 

Rakas, rakas Hilja!  

Ehkä viimeistä kertaa kirjoitan sinulle sinun omalla nimelläsi, Hilja! Miten tuntunee sinuun nämä päivät, mitä mahtanet ajatella, odottaa, pelätä. Ja miten kipeältä tuntunee sinun katsoa ympärillesi ja ajatella, että kaikki jätät. Ja sitte, ett'ei tämä ero tapahdu omaisintesi puolesta myötätuntoisen syvällä mielellä, Rakas Hilja, minä tahtoisin sulkea sinun pääsi rintaani vastaan, ja ottaa sinun levottomuutesi suoraan itseeni niin että vapahtuisit ja olisit lohdutettu. --- 

--- 

Hilja, kumpi päivä me vihitään, 8 vai 11p. kesäk?  

--- 

Minä olen sinulle niin hyvä, kuin minä voin.  Volter"

7 päivää kirjeen kirjoittamisesta Hilja ja Volter Kilpi vihitään avioliittoon Turussa.
Läsnä todistajina olivat ainoastaan Volterin vanhemmat.

Epilogin mukaan, Laura Kokko, avioliitto oli tasapainoinen ja eheä.
Syntyi - Kilvelle ominaiseen hitaaseen tahtiin - kolme lasta: Riitta (1910), Jaakkima (1914) sekä Lassi (1920)
Hilja kuoli yllättäen jo 1927, neljänkymmenenkolmen vuoden iässä.

Volter oli hiljalleen valmis kypsymään kolmanteen kirjailijakauteensa, saaristolaiskerrontaan: Alastalon salissa 1933, Pitäjän pienempiä 1934 ja Kirkolle 1937.

Suomalaisen kielen ja kirjallisuuden mahtimiehen oma aika täyttyi 64-vuotiaana, 13. kesäkuuta 1939, 12 vuotta jälkeen oman ikuisesti rakkaan Hiljan.

Sanattomaksi vetäisee, vaan elämä tuntuu silti jatkuvan, ainakin Ruotsissa: TV kuuluu välittävän tuolla seinän takaa Ruotsin prinsessan lapsen kastajaisia Drottningholmista.

On aika lähteä soutamaan Juha Hurmeen vanavedessä, kun Linkolan soutajan soudutkin on jo aikoja sitten soudettu - ja hyljätä hiljalleen Volter & Hilja.

 

Niin nopeasti vauhti kiihtyy

Kolminkertainen Pah!-huuto nopealle lukijalle, minulle.

Volter & Hilja XVII

 ed. XVI

Uteliaisuus, kera uuden Hurmeen, pisti vauhtia niveliin, ja oli riennettävä kirjekirjaa vauhdilla loppua kohti, seitsemän kuukauden hitaan ja hartaan lukemisen jälkeen, ihmettelemään suu sekä mieli pyöreänä:

Voiko tosiaankin käydä noin, ettei kartanon herra, isäntä, Hiljan isä vaimoineen, voi hyväksyä, tyttärelleen vanhempaa herrasmiestä ja köyhää kirjailijaa aviomieheksi! 

Näkyy voineen.

Volter Kilven vanhemmat sitävastoin hyväksyvät hääaikeet oitis, jopa tahtomattaan jouduttavat uloskuulutuksella; Satakunnan Sanomista on kohta, 15.5.1907, luettavissa:

Kirkollisia ilmoituksia.

Avioliittoon kuulutettuja:
Kauppamatkustaja Oskar August Forsman Turusta ja neito Sofia Matilda Limnell; merimies Frans Selim Kujansuu ja neito Hilda Josefina Bergendahl, mol. kaup.; työm Kaarlo Verneri Laaksonen ja neito Emma Aleksandra Mäkelä, mol. kaup.; filosofian kanditaatti Kustavin seurakunnasta Volter Adelbert Kilpi ja ylioppilas neiti Hilja Vanhakartano, maas.; ajuri, leskimies, Kypriaanus Forsseen, ja neito Hilda Sofia Suomi, mol. kaup; ajuri Antton Arvid Arvela ja neito Amanda Maria Heikkilä, mol. kaup.
Seurakunnasta muuttavat:
Työmiehen poika Karl Viktor Nyäng Helsinkiin; säveltäjä Selim Palmgrén Helsinkiin ...

Ei siis hätää: Hilja ja Volter saavat parivuotisen tutustumisen jälkeen toisensa, mikä ilolla merkille pantakoon.
Kaikki rakkauden kiemurat läpitunnettuaan, luita ja ytimiä myöten kaikkine väristyksineen, niin kuin luettavissa on.

Tämä on toiseksi viimeinen 'kirje' tästä aiheesta minulta. Sitten olkoon epilogin paikka.

Tässä toiseksi viimeisessä kirjeselityksessäni sen verran uutta ja ihan asiallista asiaa realisteille esille tuotakoon, että kirjastomies Volter Kilpi oli avioliittovuonna ehdolla Kansallisteatterin johtajaksi, vastaehdokkaana Eino Leino, jolla kannattajina Juhani Aho ja Santeri Ivalo [Herman Alexander Ingman]. Kansallisteatterissa näytteli tuolloin ja aina vuoteen 1949 Volterin veli Eero Kilpi. Ei Volterista johtajaa tullut, jos ei Einostakaan.

Tuo on sitä kovaa tietoa, jota kartan ja välttelen kaunokirjallisuutta lukiessani; nämä Volterin ja Hiljan kirjeet ovat kuin ovatkin kaunokirjallisuutta, vaikka sanasta sanaan totta ovatkin.

Onneksi tuo tarpeeton tieto on vain poikkeus sisällöstä, muuten kirjan kirjeet keskittyvät aistien ja tunteiden, tuntemusten ruodintaan, ihmisen sisäisimpiin/sisimpiin maailmoihin.

Ja suurella ilolla, jos surullakin, sitä käännellyt olen kahdeksan kuukauden ajan, iltaisin; päiväluettavaksi ei kirjasta ole - sen herkkyyden tähden.

Hatkat kyynisyydelle

Ihmistesti.
Eilen testasin, olenko tavan kuolevainen - vieläkö voin laskea itseni ihmiseksi,  ja mielellään humanistipuolelle.
Voin.

Sattumalta pitkän lenkin ja pitkitetyn saunomisrituaalin, johon kuului mm. ikivanhan saunakuusen kuivuneiden alaoksien silppuaminen sytykkeiksi, jälkeen istahdin tv-tuolille kuuntelemaan ja katselemaankin josko jotain.

Jäin, jumiuduin.

Sirkka saattohoidossa elämää kertaamassa, elämässä viimeisiä hetkiä tällä puolen, esikartanossa sanoi olevansa, 
siirtymässä paremmalle puolelle.
- Kipuja pelkään, mutten kuolemaa.

Sirkka jättää sanatestamenttinsa, videokirjeen, lapsilleen, jotka kokoontuvat kuoleman jälkeen pieneen tilaan lähekkäin äidin sanaa kuuntelemaan.

Oli muuten herkkä ohikiitävä elämänhetki!
Huomasin eläväni kuolevan mukana, tavan kuolevaisena! Ja varsinkin jälkeenjäävien sisarusten mukana.

Vaikka kirpaisi, niin myös iloitsin: kyynisyydelle olen onnistunut antamaan kunnon hatkat. Olen ihminen!

Totaalisesti

snubbi

By rabelais ¶ Posted in tee pot tery ¶ Leave a reply

…
hups keikkaa hengitin
samaa ilmaa kuin stalin
elämäni avoin kirja
on käännetty mahalleen
ja kerännyt vuosien
pölyn

 

Koskas se Josef kuolikaan. Aha! - Google-setä, tavoiltaan melkein kuin edeltäjänsä, tietää:  5.3.1953.

Siis sama vika rahikaisella: kolmatta vuotta samaa ilmaa tässä on hengitetty!

 

Ilmankos mopo aina välillä käsistä karkaa. :)

 

Vaikka onneksi ei niin kauan kuin Hannu H, joka melkein yksitoista sitä saastetta alkupaloiksi imeskeli.

 

Parempi vain:

• puhdistella Paratiisinsa rännejä;
• keikkua huojuvilla alumiinitikkailla korkeuksissa;
• käydä taimimyymälöistä pelargonioita ja
• korjailla tukkeutunutta ruohonleikkuria.
• ai niin ja pyörän sisuskumiin liimattava paikka.

Askarrella. Käyskennellä onnellisena aatamina Paratiisissa paikkoja kohennellen.
Katua korkeintaan vain sitä ettei kesäksikään päässyt irti maksetuista urheilukanavista, sillä eikös DNA-Welhon porukka nuuskinut, ottanut vaarin totaalisesta irtisanoutumisesta, ollut valppaana heti myymään tarjouksena Sport Totalin:

-15 € per kk.

 Ei kuulemma parempaa tarjousta voi saada!

Ihan kesä

(Leikkimieli mulle suotakoon! Näin aluks' kesän, kesäkuun..)

Otsikostako a puuttuu? Tarkoituksella.
Varaa vielä luonnolla täydentyä.

Aurinko on noussut takaisin taas. Ja linnut linnut! Ne livertelevät avoimen verannon oven takana sateisen viikon jäljiltä nuutuneesti kukkivissa omenapuissa. Ulkoilma on vienyt huoneesta talven tunkan. Mikäs on vällyissä maatessa!

Kulmanapurikin tuntuu heränneen; miehellä on kuuluva basso, luotettavantuntuinen radioääni. Paljon parempi kuin noilla nurmella hyppivillä harakoilla, jotka ilmapommituksillaan pitävät Lempin talonsuojassa. Olisipa Lempi semmoinen valkoinen leijona, sellainen eilisen Avaran luonnon. Pitäisi pomppivat harakat ja varikset kurissa. Olisipakin! Ei joutuisi lymyämään.

Miestä - kunhan ei vain olisi se Onni Eläkeläinen, joka on ollut kadoksissa kuin Ridge, ja nyt siis ilmestynyt hukatun talven jälkeen Pariisista takaisin Paratiisiinsa - hymyilyttää, vaikka yksi murheenpoikanenkin hiippailee takaraivolla: tänään ei enää näy maksetuista antenniurheilukanavista kumpikaan, on tyytyminen Yleen ja Eurosportiin. Ja Ylehän on juuri sitä mitä urheilunlähettäminen ei saisi olla: mummoille ja muille valveutuneille kansalaisille on kesken kaiken lähetettävä uutisia maailman tilasta - keskeytettävä, jälkilähetettävä juuri silloin kun jännitys on huipussaan. Kankea byrokraattinen valtion laitos se aina vaan on, vaikka alkoissa ja muissa trafeissa palvelu jo pelaa.

On on, on se Onni ihan itse.
Kirjamiehiä.
Sen todisti eilisiltana sekin, kun mies lukuhätäänsä selasi tallennuksiaan ja lopulta löysi etsimänsä: viimeiset puoli tuntia pitkästä Dostojevski-sarjasta, sen missä FD  mustasukkaisuuden puuskassa väkisin repäisee Annansa kaulalta, veriuurteen jättäen, medaljongin, jonka kotelossa piti oleman ja oli kuva Annan rakkaimmasta; Karamazovien-tekemistuska on käsin kosketeltavissa.

 Onni muistaa nuo huoneet, tuon kirjoituspöydän, paikan päällä kulmahuoneistossa käyneenä. Sekin tuttuus siinä katsellessa. Ja juuri tuosta lasten kanssa leikkimisestä puhui opaskin: Kuvitelkaa, kuulu arvovaltainen kirjailija antautui täysillä leikkiin mukaan, tanssin pyörteisiin, hetkeksi kaikki huoletmurheet unohtaneena.

 

No ei Onni (kuva oikealla) meinaa kesäänsä kulttuurin parissa tuhertaa TV:tä katsellessaan.
Ei ei, sillä virittelyssä on jo kahden viikon päästä alkavat MM-fuutpollit Brasiliassa: sitä iloa kestää sitten kokonaisen kuukauden.
Yksi toive Onnilla Ylelle on: Tapio Suomista älkää päästäkö ääneen. **

Onni Eläkeläinen on palannut Pariisista Paratiisiinsa - on kuin onkin!

** ja pah: Tapio Suominen palaa työelämään: "Nyt voin hyvin" IL 4.6.2014

Napin painallus

Tätä tämän blogipotun linkkinappia tulee päivittäin näppäiltyä useamman kerran:
Vieläkö HH hengissä, vai joko nappi on pohjaan painettu?

 

___________________________________________Runoilija Hannu Helin, 70.

Syöpä heikentää hoitoineen olemista, silti  runoilijaa sanotuttaa
- suoraan, vietävästi; eip ole mitään menetettävää.
Aikaa on enää tämä kesä, sen jälkeen olisi väistämätön lähtö lähellä, mutta sitä hän ei jää odottelemaan, vaan on tehtävä temppu. Sitten:

     trucker’s arm

     

    …olen seuraavat neljä miljardia
vuotta sauruslomalla

 

Thursday, May 29th, 2014 @ 11:00

crap nro 8 hori 

 …
vuonna 2015 en
kirjoita enää mitään
paitsi jos joku osaa tulkita
tuulen yhdellä ruoholla
taivaalle väsäämää

 

Painakaa tekin nappia tuolta oikealta >>>>>>>>>>

 

Ps sauruslomalla?

en tohdi ehdottaa toista sanaa

 

 http://www.poesia.fi/wordpress/wp-content/uploads/Helin-Hannu_Kaikki-kaikessa_Poesia-2013.pdf

Meni jännäks

Hiljan ja Volterin tarina - saavatko toisensa?

Volter & Hilja XVI

ed. XV

Toki saavat, mutta miten, sillä Hiljan vanhemmat lyövät hanttiin.

Lukeminen yhdenäkin muuttuukin uteliaisuudeksi, vauhti kiihtyy.
Vähän harmittaa.

Vasta, edellisessä, pääsin kehumasta, miten Volterin tekstiä on luettava, ja nyt lennän. Pah!
Jää tuota onneksi vielä melkein sata sivua ennen kuin asia täysin selvä.
Annetaan Hiljan kirjoittaa:

• "...kun oikein ajattelee elämää ja sen tylyyttä. Voiko ollenkaan olla mahdollista, että sinä olet olemassa, ja me kaksi olemme hyvät toisillemme? Sitä ihmettelee ja ihmettelee."
• "...ei hän [äiti] ollut kuvitellutkaan, ettei minusta lääkäriä tulisi -"
• "Niin ja meidän molempien suhteen eivät vanhempani ota huomioon muuta kuin käytännölliset seikat; eivät meidän tunteemme ja ajatuksemme voi kääntää heitä ajattelemaan toisin asiaa."

On joulu 1906. Hilja,22, kotonaan Porissa, minne lähettänyt aiemmin Helsingistä kirjeen suhteestaan Volteriin sekä opiskelustaan. Volter,32, on jäänyt virumaan Helsinkiin.

Alakuloista. Epävarmaa. Häilyvää.

Pakko kurkistaa eteenpäin, loppusivuille, epilogiinkin, vaikkei tapanani ole: ratkaisu kirjoittuu.
Vaan enpä sitä tähän pane, koska on tärkeä selvittää miten siihen on päästy. Hiljalleen, hiljalleen taas tästä eteenpäin. Niin hyvä tulee.

Mutta mietityttää, että yhäkö meillä sama ja noissa muslimimaissa vanhemmilla aina vaan kova holhoava ote, julmemmin muodoin:

Keskiviikko 28.5.2014 klo 10.25  IL

Nainen valitsi itse puolisonsa - oma perhe kivitti hengiltä

Ai että kun nautin

'Sinä sieluni arin'

Volter & Hilja XV

ed. XIV

Mieli otsikkoon sijoitta vielä tuo kaiken tunnelman tuhoava sana: Minä. Häveliäisyyssyistä pysyköön täällä alempana.
Mutta ihan oikeasti aivan pyörryksissä edelleen olen Volterin & Hiljan kirjeenvaihdon kanssa:
Mikä tunteiden tuuli!
Lämmin, hellä, niin ja tuo pahuksen epävarmuus siinä - sotkemassa? vai tai täydentämässä?

On tullut toinen syksy, ovat palanneet tahoiltaan Helsinkiin, ja jo niin pitkällä ovat, että pian on aika asettua yhteen asumaan. Volter ehdottaa Albertinkatu 17:ää (ei tainnut sattua pääte kohdalleen? vaan nyt ei jouda tarkistamaankaan, kun on uppouduttava itse asiaan ja nautittava aidoista tunteista mukana eläen!), jonne, ei vielä, Hilja sitten pian, kohta, perässä kuvatekstin mukaan muuttaakin.

Tilanne on silti tosi hankala: Hiljan vanhemmat eivät suvaitse parin pariutumista, mutta kaikesta huolimatta niin on tapahtuva, koska luonto niin on määrännyt. (pahuksen vanhemmat! aina ne...)

Volter Wolf! Minä rakastan sinua - ja minä olen jättänyt itseni rakkauteeni! päättää Hilja kirjeensä,
ja
Volter kuittaa:

"Olen elänyt elämäni pyhimmät ja puhtaimmat hetket sinua katsoen ja sinua ajatellen ja sinun kuvaasi ja oloasi sieluuni kätkien; mitä silloin on tapahtunut, se on jäänyt sieluni aarteeksi, joka ei siitä häivy ja josta on lempeä, värjyvä hohde levittäyvä jokaiselle hiljaiselle elämäni hetkelle."

Voi veljet - ja pelkkää kirjeilyä, realismia! - eikä mitään kaunokirjallista kirjallisuutta hienohelmoille!

Yhtään ei haittaa kun katson ulos missä holotna vallitsee, urpon myöhästynyt vilu puistelee puita ja ohikulkijoita kevätpäivän hämäryydessä, sateen pieksussa, ja palaan taas kirjaa kertaamaan, päiviä laskien (reilut puoli vuotta) joita tämän kirjekirjan kimpussa olen viettänyt samalla huokaellen:

- Enää vähän päälle sata sivua jäljellä! Pitäisiköhän hidastaa tahtia ...

Keräyslippaan vahtina

Pieni Ele ei liity poliitikkoon, siihen Aleniukseen, vaikka politiikkaan tavallaan liittyykin: tänä heleänä kesäsunnuntaina on EU-parlamenttivaalien äänestyspäivä lipaskeräyksineen.

• Allergia- ja Astmaliitto
• Epilepsialiitto
• Förbundet De Utvecklingsstördas Väl
• Hengitysliitto
• Invalidiliitto
• Kehitysvammaisten Tukiliitto
• Kehitysvammaliitto
• Kuuloliitto
• Kuurojen liitto
• Mielenterveyden keskusliitto
• Munuais- ja maksaliitto
• Näkövammaisten Keskusliitto
• Psoriasisliitto
• Sotainvalidien Veljesliitto
• Diabetesliitto
• MS-liitto
• Reumaliitto
• Sydänliitto

Eri vuosina keräyksen lahjoitusmäärät ovat olleet 750 000-2 600 000 euroa. Lahjoituksilla on siis merkitystä.

• 50 % lahjoitustuotosta jää ruohonjuuritasolle kuntaan, jossa lahjoitus on tehty, paikallisten yhdistysten käyttöön.
  50 %  jaetaan 'ylemmille tahoille' 18 keskusjärjestön kesken koko Suomen kattavaan työhön vammaisten ja sairaiden aseman parantamiseksi sekä meidän kaikkien terveyden edistämiseksi.

Jotta tuota laatikkoa äänestyssalissa 'vahatessa' (jottei kukaan sitä pöllisi ddd) kaksi ensimmäistä EU-vaalituntia kului rattoisasti monen tutun, muttei jokapäivä tavatun, kanssa turistessa. Hellettä ulkona tuntui monen mielestä olevan yli oman tarpeen.

Jouti siinä myös noita 18 vammais- ja terveysjärjestöä järjestykseen laittamaan ja puntaroimaan, etteivätkö nuokin liippaille samoilla asioilla ja apajilla keskenään: Kuuloliitto et Kuurojen liitto tai Kehitysvammaisten Tukiliitto et Kehitysvammaliitto.

KIRJA-ARVOSTELUT

*** myös

Kekkosista parit 'yksityiskohdat'

Britaa tutkiskelen.

Perhe-elämää kummastelen.

Valtakunnan miniä
loppua kohti paranee, ainakin mielenkiintoistuu kun enemmän intiimistyy ja melkein juoruuntuu.

Juoruaminen taas oli Kekkosilla kiellettyä, siis pää-Kekkosilla. Eikähän Kekkosilla juuri puhuttu muutenkaan, Kekkosilla aina ja aina vain luettiin. Siksi Taneli ei myöhemminkään koskaan moiseen ryhtynyt, ei suostunut toisista pahanpuhumiseen.
Brita ei oppinut vaikenemaan: silloin oli puhuttava kun oli puhuttavaa. Fagerholmeilla oli aina ollut puhetta ympärillä, paljon ihmisiä ja paljon puhetta, ja aina - ruotsiksi.

Vilkas Brita ja jörö vetäytyvä Taneli. Soppahan siitä.
Eivät täydentäneetkään niin hyvin tosiaan, vastakohdat. Mutta siitä sitten joskus toiste ja jossain muualla.

Ja tässä

suorasuiselta Britalta

nuo otsikon kaksi yksityiskohtaa, kymmenistä mehevistä 'juoruista':

 

- Urhon presidenttiydestä
oli heille oikeastaan yksi ainoa todella iso etu:
ilmainen parkkipaikka Helsingin keskustassa, presidentinlinnan pihalla.

• - Sylvi-Brita-anoppisuhde
• oli viileä, kylmä ja etäinen ennen Timon syntymää: 
• Brita ei ollut Brita vaan kulki Sylvin suussa aina rouva Kekkosena;
• Britaa ei kutsuttu Tanelin mukana Matin häihin eikä presidentin virkaanastujaisiin!

Jahtivuoro

Ilves-jahtiin tästä nyt heti aamutuimaan!

Saas  nähä nähhäänkö ees...

Kämmenkirjakatekismus V - loput oikeutemme

Käsitelty:
I luku: ihmisarvo
II luku: vapaudet
III luku: tasa-arvo
IV luku: yhteisvastuu

Loput tässä:

• V luku: kansalaisten oikeudet (äänioikeus ja vaalikelpoisuus Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa, oikeus hyvään hallintoon, oikeus tutustua asiakirjoihin, Euroopan oikeusasiamies, oikeus esittää vetoomus, liikkumis- ja oleskeluvapaus, diplomaatti- ja konsuliviranomaisten antama suojelu)
• VI luku: lainkäyttö (oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen, syyttömyysolettama ja oikeus puolustukseen, laillisuusperiaate ja rikoksista määrättävien rangaistusten oikeasuhtaisuuden periaate, kielto syyttää ja rangaista oikeudenkäynnissä kahdesti samasta rikoksesta)
• VII luku: yleiset määräykset. mm. viimeinen 54. artikla: Oikeuksien väärinkäytön kielto

Tämän perusoikeuskirjan määräysten ei saa tulkita antavan oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin tässä perusoikeuskirjassa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa sitä laajemmalti kuin tässä perusoikeuskirjassa on sallittu.

Suomen kiintiö Brysseliin on siis 13 paikkaa, 738 paikkaa jää muille maille.
Viideksi vuodeksi tienaamaan 15 000 €:n veroista puhdistetuille kuukausituloille halukkaita piisaa: tyrkylläolijat.
Livahti sinne aikoinaan myös keskustan Mikko Pesälä, kansakoulupohjalta, päästen kehaisemaan: - Herrana on hyvä olla, mutta vaikea päästä!

Tässä päättyvällä viisivuotiskaudella meppeinä, jos moppeinakin, olleet Meppivahdista napattuna:

Minnehän muuten Takkulakin tienuunsa tuhlannut, kun ottaa 60 000 euron lainan uuteen pyrkyyn?
Ja tässä oma suosikkini, jota en kuitenkaan missään herrannimessä saata äänestää!

"Pittää tulla Pikku Kakkonen!"

Onpa ollut tosi onnellinen mies, kun on pystynyt onnensa noin tarkoin kätkemään, silloin aikoinaan tänä päivänä, kuudestoista viidettä.

Kesken uskontotunninpidon, juuri kun Jeesus oli muuttanut veden viiniksi tai jotain muuta ihmettä lapsille kertoessaan, mies oli katsahtanut kelloon luokan perille: 9:27. Nyt se on putkahtanut, on keisaroitu pois iloksemme.
- Piirtäkääs vihkoonne!

Miesopettaja oli poistunut karuselliin missä metri kertaa metri kopissa koulun puhelin oli käytettävissä. Vapissut numeroita pyörittäessään.
Sitten kohta jo evankeliumi oli julistettu, ilosanoma puhelimitse: "50 cm, 4040 g. Tyttö."

Mies, toisen kerran isänä, oli laskenut luurin ja vapinan mentyä palannut opettajan pöydän taakse ja jatkanut ihmeteoista kertomista mitään mainitsematta varsinaisesta, äsken kuulemastaan toisesta ihmeestä.
Hiiskumatta hiljaa oli päivänsä pitänyt ja onnea pursuen ajanut iltapäivällä kaupunkiin suurta aamunihmettä ihailemaan.

Neljännesvuosisata, vähän päälle, siitä on ja yhtä onnellinen on vieläkin tapahtuneesta - päivästä toiseen, vaikka on tiukkaakin tehnyt välillä. Kuten silloin kun ei vielä videoita ollut ja pikku Neiti tomerasti ja kaikin äänijäntein ja täysin palkein oli vaatimassa keskellä päivää:

 - Pittää tulla Pikku Kakkonen! Isä, pittää tulla Pikku Kakkonen!

KK-Katekismus IV - kaikki kyytiin

EU-oikeutemme 4.  YHTEISVASTUU

 

Eilen alkoi ennakkoäänestys EU-parlamenttiin: 751 parlamentaarikon joukkoon valitaan 13 suomalaista - täytyy heillä olla melkoiset äänivarat jotta äänemme kuuluvat!

Siellä nämä mepit sitten pitävät huolen että elämässämme toteutuvat, paitsi jo aiemmin mainitut Ihmisarvo, Vapaus ja Tasa-arvo, myös

IV luku (artiklat 27 - 38) YHTEISVASTUU
(työntekijöiden oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi yrityksessä, neuvotteluoikeus ja oikeus yhteisiin toimiin, oikeus työhönsijoituspalveluihin, suoja perusteettoman irtisanomisen yhteydessä, oikeudenmukaiset ja kohtuulliset työolot ja työehdot, lapsityövoiman käytön kielto ja nuorten suojelu työssä, perhe- ja työelämä, sosiaaliturva ja sosiaalituki, terveyden suojelu, mahdollisuus käyttää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja, ympäristönsuojelu, kuluttajansuoja)

POIMINTOJA

Nyt tarkkana sanojen kanssa: politiikka - EI poliitikko, kun artikloja 37 ja 38 luemme, vaikka oikeastaan, mitäs jos vaihtaisikin? Asia konkretisoituisi ainakin paremmin: > 

• Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen on sisällytettävä unionin politiikkoihin ja varmistettava kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.
• Kuluttajansuoja Unionin politiikoissa varmistetaan korkeatasoinen kuluttajansuoja.  

Näin jäljelle jää enää 3 perusoikeutta, niistä vaalien edistyessä lisää.

Omaa ehdokasta en vielä löytänyt ole, kun Ylen Vaalikone sulki kertakaikkaan ja ehdottomasti pois suosikki-Hennani, tämän ihanan punkkarirlotan, joka ei pienistä hätkähdä.

ps siitä autosta:
meni läpi - ne katsastajan piikit; no ei vainkaan: auto meni läpi; Jsuussa katsastus on halpaa lystiä: 29 €.
Lisäksi Teräskulman kaupasta jäi käsiin Lundbergin Jää sekä Pulkkisen Totta - euro per kirja.

Käsitelty:

I luku: ihmisarvo
II luku: vapaudet
III luku: tasa-arvo
IV luku: yhteisvastuu

V luku: loput oikeutemme

Katsastettava auto

Sataa sataa lorisee plus kahden C-asteen kunniaksi - joutopäivä teknisiltä töiltä. So. puutarhatyökalut nurkassansa pysykööt. Joutaa matkustaa kaupunkiin ja mitäs jos samalla katsastaisi siskon auton mallia -89, omaa kun ei ole. Mitähän nuo nykyajan kontkaset vanhaan kesäautoon suhtautuvat, mitä sanovat, tuomitsevatko vedätellen Pykälän Kallen lailla: - Aja kuatopaikale!

Sen teemme, kokeilemme kepillä jäätä.

Mutta sitä ennen sentään pätkä viisaampaa toimintaa, eli tutustuminen brittikirjailija Dylan Thomasiin (1914-53). Sekä kitkeräksi lopuksi jukaistaan helposti arvattavissa oleva kysymys Britan kirjasta.

Kansojen Kirjallisuus -sarjan kahluu edistyy hitaalla tempolla, viimeinen 12. osa puolessa sentään, ylikin: jäljellä vielä 163 sivua ja vuosikymmenten urakka sitten siinä. Tuo Dylan, kuten vuosista näkyy menehtyi nuorena, ja kuinkas muuten, taiteilijoille tyypillisesti: viinaan - vaikka Maitometsästä kirjoittikin.
En reagoi mieheen sen enempää. Pian edessä avautuvat toiset britit: Davie ja R. S: Thomas, Heath-Stubbs sekä Keyes.

Mutta lopuksi, ennen Telitielle-lähtöä, vielä se kysymys Britan ja Tanelin, siis Kekkosten, perhe-elämästä:
- Keitä olivat Nonna ja Nanno Nonno?

Niin epävarmaa yhteinen tulevaisuus

Volter & Hilja XIV

ed. XIII

Aika palata taas ikävään, tai oikeastaan kaipuuseen.
Toinen kesä menossa erillään Hiljalla ja Volterilla. Yhteydet vain kirjeiden varassa. Ja epävarmuushan siinä päälle päsmäröi: onko meillä yhteinen tulevaisuus vai ei?

Volterilla ei muita vaihtoehtoja voi olla, joten kaipuu vielä polttavampi:
"Sinä olet sielulleni niin kallis ja hento ja ihmeellinen, että on niin kuin antautuisin kuin johonkin pyhään tekoon, kun sinua ajattelen."

Niinpä heinäkuun 1. päivän kirjeessä, 1906, Kustavista lähettää Volter huokauksen ja toiveen, josko kesän kuluessa jossain olisi mahdollista tavata.
"Oi puhdas, puhdas Hilja, tule, tule luokseni, en voi olla sinua ilman! - "

Kahden päivän päästä kirjoittaa Hilja Porista: "Aika luistaa hukkaan --- "
Itku on tullut seuralaiseksi. "--- aina minulla on kyyneleet silmissä."

Perhe ei tiedä Volterin lähettämistä kirjeistä, ainoastaan Hiljan sisko sekä kaupungin posti ovat ajan tasalla.

Kaipuu pakahduttava on molemminpuolinen. Pian on pakko tehdä jotakin. Vai vieläkö sittenkin, olosuhteiden pakosta, on odotettava syksyyn jolloin Helsingissä taas nähdään?
Kymmenen vuoden ikäeroa eivät taida Hiljan vanhemmat niellä?

Vai mikä mättää kun sukuun olisi tulossa jo kuulu kirjailija ...

Vaikka näkyy tuo vaikeaa monesti olevan paremmissakin piireissä - Kekkosillakin ja Fagerholmeilla: ei tunnu Taneli-pojan Brita Sylville kelpaavan, ei sitten millään.
Mistäkö muka tiedän?
No siitä että Kilven ohessa luen joutuisampia kirjoja, kuten tätä Pia Montosen Valtakunnan miniää - siitä mitä se sitten on kun ollaan pysyvästi avioliitossa ja edustetaan maailmalla Suomea.

Työ tehty on

 

Kevättä pitää. Huomaan.
Käkikin jo kukkui. Kerran.
Naapurin Kallelta aidan yli tiedustelen: - Joko?
- Jo eilen, vastaa Kalle.
No sitten minäkin.

Siinnovat nyt, vaossansa perunat.
Siististi kolmirivissä.
Nelisenkymmentä mukulaa - niitä timoja, juhannuksena padassa porisevia.



KK-Katekismus III - syrjintä ja sysiminen

EU-oikeutemme 3. TASA-ARVO

Seitsemästä EU-kansalaisen perusoikeudesta, Ihmisarvon ja Vapauden jälkeen, on vuorossa kolmas oikeutemme:
Perusoikeusasiakirja lupaa  Tasa-arvon kaikille, vieläpä 23 kielellä, joista tietysti eriväljaanne Eesti on kõige huvitavam. (napautapa lystiksesi punaista!)

III luku
(artiklat 20 - 26)
TASA-ARVO (yhdenvertaisuus lain edessä, syrjintäkielto, kulttuurinen, uskonnollinen ja kielellinen monimuotoisuus, miesten ja naisten välinen tasa-arvo, lapsen oikeudet, ikääntyneiden henkilöiden oikeudet, vammaisten sopeutuminen yhteiskuntaan)

POIMINTOJA

Tässä kullaisessa eläkeiässä pistää sumeneviin silmiin tuosta rimpsusta
25. artikla
Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet:

• Unioni tunnustaa ikääntyneiden henkilöiden oikeuden ihmisarvoiseen ja itsenäiseen elämään sekä oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään, ja kunnioittaa näitä oikeuksia.

Kun turvattu siis on, että ihmisestä vielä käy ja saa osallistua rientoihin monenlaisiin vanhana kantturanakin, niin mikäs tässä!

Tästä 21. artiklasta, Syrjintäkielto, voi taas muistutella mieliinsä kaikki ne asiat joissa saattaa harhapoluille ja pahantekoon eksyä; älyääpähän olla varpaillaan, jottei vahingossakaan syrjintään eikä sysimiseen hairahtuisi:

Kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu

• sukupuoleen,
• rotuun,
• ihonväriin tai etniseen taikka
• yhteiskunnalliseen alkuperään,
• geneettisiin ominaisuuksiin,
• kieleen,
• uskontoon tai vakaumukseen,
• poliittisiin tai muihin mielipiteisiin,
• kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen,
• varallisuuteen,
• syntyperään,
• vammaisuuteen,
• ikään tai
• sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan.

 Käsitelty:
I luku: ihmisarvo
II luku: vapaudet
III luku: tasa-arvo
IV luku: yhteisvastuu

V luku: loput oikeutemme

KK-Katekismus II - kytkyt kaulasta

EU-oikeutemme 2. VAPAUDET

Töissä käydessä sitä muisti haaveilla vapaudesta, äiti ainakin tuontuostaan huvittavuuteen asti meinotteli: "Sittä kun minä eläkkeelle jään niin sittä minä ..."
No äiti ehti sitten mitä ehti - ja nautti.

Nyt tuo iäisyydeltä tuntunut kytkyt, työnkahle, on katkennut jo hänen pojaltansakin.
Onhan tämä, kieltämättä, poikaa olla ja palloilla!


Perusoikeusasiakirjasta,
tästä ministä,
 
luemme eteenpäin toissapäiväisen
IHMISARVON
jälkeen:

II luku
(artiklat 6 - 19)
VAPAUDET

(oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen, henkilötietojen suoja, oikeus solmia avioliitto ja oikeus perustaa perhe, ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus, sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, taiteen ja tutkimuksen vapaus, oikeus koulutukseen, ammatillinen vapaus ja oikeus tehdä työtä, elinkeinovapaus, omistusoikeus, oikeus turvapaikkaan, suoja palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa.)

POIMINTOJA

• Jokaisella on oikeus siihen, että hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiaan sekä viestejään kunnioitetaan.
• Jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja yhdistymisvapauteen kaikilla tasoilla.  
• Vapaus perustaa oppilaitoksia demokratian periaatteita kunnioittaen.
• Omaisuuden käyttöä voidaan säännellä lailla siinä määrin kuin se on yleisen edun mukaan välttämätöntä.

Niinpähän vain Sydänpiirihallituskin sai vapauden kokoontua pohtimaan sydämellisiä asioita eilispäivänä, toimintatonneja sun muita ihmisen terveyteen liittyviä asioita, tuon EU:n 12. vapausartiklan suojeluksessa.
Eikä se muuan Kakekaan ole enää tappamisviestejään uskaltanut lähetellä niin kuin Kauppalehti-aikoina minullekin lähetteli; varmaan Kake noudattaa nöyränä ja kuuliaisena kansalaisena EU:n määräystä ja kunnioittaa ylenäijä näitä viestejä.
Kouluja en kyllä tule kenenkään riesaksi perustamaan, en ainakaan toimeen mennä. SOV
Se On Varma.

Käsitelty:

I luku: ihmisarvo
II luku: vapaudet
III luku: tasa-arvo
IV luku: yhteisvastuu

V luku: loput oikeutemme

Kämmenkirjakatekismus I - riisto ja orjuus

EU-oikeutemme 1. IHMISARVO

Sieltä ne keskisestä Euroopasta ovat ennenkin lennelleet elämänohjeet, säädyllisen elämän raamit.

Edellisen läpykän toimitti puolentuhatta vuotta sitten, 1529, Luther yksin, nyt EU valtavine valtakoneistoineen (~30 000 palkattua virkamiesnaista) on koonnut uudet uskonnottomat elämänohjeet Perusoikeuskirjaksi, joka on modifioitu kämmenkirjaksi nimeltä Perusoikeuteni Euroopan unionissa:

7 lukua siinä on ja 54 artiklaa

 

Sen seitsemän lukua tässä seitsemän päivän aikana luettelemme ja lyhykäisesti kommentoimme mikäli aihetta ilmaantuu.

Oikeuksista siinä puhutaan enemmän kuin velvollisuuksista, näemmä, eikä Lutherin tavoin rahvasta ravalle pelotella.

 

I luku

(artiklat 1-5)

IHMISARVO (ihmisarvo, oikeus elämään, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan rangaistuksen ja kohtelun kielto, orjuuden ja pakkotyön kielto)

 

POIMINTOJA

• Ketään ei saa tuomita kuolemaan eikä teloittaa.
• Ihmisten geneettiseen jalostamiseen tähtäävien käytäntöjen kielto, erityisesti sellaisten, joiden tavoitteena on ihmisten valikointi.
• Ketään ei saa pitää orjana tai maaorjana.
• Ihmisten jäljentämistarkoituksessa tapahtuvan kloonauksen kielto.   

 

Tottapa lupaa EU.

Ihmisarvoista elämää elin eilenkin ja ennen kaikkea vapaata: ei pätkääkään tuntunut maaorjaolemiselta, vaikka lapiolla perunamaata kääntelin hikeä puskien; silmissä  näet jo siinteli palkkio - juhanukselta uutisperuna kattilassa porisemassa. 

Kunhan ilmat lämpenevät näistä nollakeleistä, tiputellaan timot vakoon!

  

Käsitelty:

I luku: ihmisarvo
II luku: vapaudet
III luku: tasa-arvo
IV luku: yhteisvastuu

V luku: loput oikeutemme

Mertsi, Jutta ja Justiina

Meille pekan- ja pätkänvötkylöille ovat tarpeen moiset mimmit.

Ei tämä yhteiskuntapata voisi lämmetä ikinä noiden stubbien, kanervien, paavojen sun muiden huithapelien komennuksessa: heti kun vähänkin menojalkaa alkaa kutittaa pujahtavat äijät milloin minnekin maailman turuille ja toreille juoksentelemaan juoksujaan, näppäilemään, nipistelemään, nuukahtelemaan ...

Vaan pistäpä siihen padan ääreen vastuuntuntoinen topakka akka, ämmä, eukko, ja mitä näitä rehtiyden ilmaisuja naiselle on annettukin, yhteistä soppaa hämmentämään, niin kummasti, ja pakostikin, siinä liemi valmistuu ja luottoluokitus kansalaisten silmissä kasvaa.

Stop! Tylsyys. Ja hörinät!
Ei enempää tuota rataa enää. Pohjustus piisatkoon.
Sanottava suoraan sanottakoon, koska tätähän minä tässä tänään vappuhulinoiden jälkeen tulin sanomaan,
eli käteen lykättyä korttia näyttämään. Kuva puolesta puhkukoon: