- ilmalämpöpumppu
Paratiisisasukas Onni Eläkeläinen on ensimmäisen kerran vuosikymmeneen elinolosuhteista kummissaan - eli elelee ölöllä yötä yötpäivät: - Eikö hänen Paratiisinsa olekaan aito alkuperäinen ja originelli Paratiisi, niin kuin hän on luullut ja elänyt uskossaan vakaana.
Lämpöä lempeä on riittänyt, sapuskaa ja kaikkea tykötarviketta yllin kyllin näihin päiviin saakka. Vaan entäs nyt, mites nyt suunsa laittaisi.
Kun uhkaa putinholotna! Sallittakoon moinen itälähtöinen ilmaisu, kylmäävä huokuhenki.
Neljän sentin yksikkömaksua ei Helen halunnut siis enää uusia ja ehdotteli, jotta, josko
hra Onni E. suostuisi maksamaan moninkerroin.
Vaan eipä Onni-poika hevillä suostunut, hanttiin pannen pani myrtsinä pystyyn toivottoman sähkönhakukampanjan. Epäonnistuen pahoin: fortumit sun muut energiafirmat tarjosivat vielä tyyriimpiä kilohattiwattituntejaan.
Ihankos Onnia alkoi aivan hikoiluttaa ja pyörryttää maileja ja vertailuja plaratessaan; mikään hätähousuhan ei tunnetusti Onnimme ole, mutta nyt pisti hänenkin housunpunttinsa tutajamahan ja mieli maalaamaan kuurankukkia ikkunaruutuihin keskellä helteistä päivää.
Tormistautui Mies.
Aurinkopaneeli? Maalämpö? Halonhakkuu? ILMALÄMPÖPUMPPU!
No, SE!
- ... ilmalämpöpumppu pomppu pumppu lämpöpamppupumppupomppu... rallatteli Onni E ratkaisuaan.
Osuvalta tuntui sana ja osuvalta vaikutti laite ja päätös.
Heurekaa ei sentään huudellut, vielä, vaan jäi rauhoittuneena odotuskannalle.
Kakstonnia ja risat paikalleen asennettuna tipahti kohta tarjous netistä. Syyskuussa asennus.
- No, SE siitä! toisteli OE ja löi kättä näytön päälle.
Sen verran toki haluaa Onni raottaa kukkaronnyörejään, ottaa lämpöriskin, kovin kuitenkin epäillen:
- Mitenkä se pumppu muka pumppaisi lämpöä syyssateista saati talvipakkasista.
Kunhan ei vaan Paratiisiin olisi luikertelemassa käärme?
Nykyajan kotkotus, lisäriesa tunkeutumassa turmelemaan paratiisillisen atmosfäärin äänimaailmaa sihinällään ja suhinallaan?
Jäämme seuraamaan prosessin etenemistä.
