 |
| TH vasemmalla, Sepeteus ja Taavi |
- Tunnen Tapio Hämysen (kuin tyhjät taskumme - opiskeluajoilta)
- Tunnen Sortavalan (päiviä ja öitä)
- Olen tuntenut linja-autoilija Mötön perillisiä ja sukulaisia (Lauri-poika - lähinnä, Pesosen Veikko)
1. Tapsan kanssa kämppäiltiin asuntolassa ja jotuohetkinä (=jouto ja juotu) vietettiin säädyllisiä korkeintaan kolmen kaljan ravintolailtoja, kolmantena pyöränä historianopiskelija kämppäkaveri Taavi. Moskovat käytiin, apinat nähtiin sekä Kremlin muurien sisällä ummet ja Joutsenlammet; Bolsoi silloinkin oli remontissa. Mitäs kun Sepeteus myi parit ihokkaistaan pimeillä toreilla, mikäs meidän ruplilla sitten oli mällätä paraatipaikoilla.
Vaan paluun jälkeen taas entiset säkät ja mäihät: aina yömyöhät päättyivät tylsään huokaukseen viimeisenkin valssin soitua: - Tässä sitä taas jätkäsakissa istutaan.
Vaan paluun jälkeen taas entiset säkät ja mäihät: aina yömyöhät päättyivät tylsään huokaukseen viimeisenkin valssin soitua: - Tässä sitä taas jätkäsakissa istutaan.
Ei meistä naissankareiksi ollut.
2. Sortavala siellä on yövytty, milloin menty sen kautta Käkisalmen markkinoille, milloin Petroskoihin, milloin Kuhavuorelle maisemia katselemaan, milloin tapettikaupoilla käyty, milloin kouluihin tutustuttu, milloin mitäkin.
3. Möttö liikennöi linja-autoillaan ennen sotia Kiteeltä Sortavalaan, poika Lauri hoiteli sitten -70 luvulta mm. koululaiskyytejä meidänkin koululle, kun rajaa etemmäksi ei asiaa ollut. Ainakin koulumaanantaisin istuin kyydissä mukana kiivetäkseni kateederille jakamaan tiedonjyväsiä ja Holopaisen Tuomakselle musiikkitaitoa - iso HEH! viimeisestä heitosta, sillä kyseessä on hyperbolien bola.
Kai kirjassa nyt Mötön Kallen linja-autoliikenne mainittaneen?
Kai kirjassa nyt Mötön Kallen linja-autoliikenne mainittaneen?
Tuota taustaa vasten aloittelen Sortavala - Muutosten ja muistojen kaupunki -teokseen, SKS 2020, paneutumisen. Rajakaupungin historia on Tapio Hämysen ja Hannu Itkosen toimittama. Professoreja kumpainenkin.
Tapsakin professori!
No kyllähän hänen järkiperäisyytensä aisti jo silloin opiskeluaikana: Hämis jäi opiskelemaan eteenpäin, kun me muut hätäisimmät iskimme kätemme leivänsyrjään ja jäimme alemmiksi kandidaateiksi, kuka miksikin opettajaksi.
Hämy olisi voinut jo silloin jäädä opettajaksi vaikka tänne Moskovan yliopistoon, jonka rapuilla joku seurueen luulotautinen kuvittelee,
jotta tästä ura urkenisi:
No kyllähän hänen järkiperäisyytensä aisti jo silloin opiskeluaikana: Hämis jäi opiskelemaan eteenpäin, kun me muut hätäisimmät iskimme kätemme leivänsyrjään ja jäimme alemmiksi kandidaateiksi, kuka miksikin opettajaksi.
Hämy olisi voinut jo silloin jäädä opettajaksi vaikka tänne Moskovan yliopistoon, jonka rapuilla joku seurueen luulotautinen kuvittelee,
jotta tästä ura urkenisi:
Uraa!
Uraa!
Uraa!
