Viinipäissään

Väittelijän sanoin 1970-luvun alussa "tunnustuksellisten puheenvuorojen skaala laajeni lehdessä kulttuurin ja politiikan superjulkkiksiin", kun Hymyssä pääsivät tilittämään läträyksiään ja  tuntemuksiaan Saarikosken lisäksi "Timo K.Mukka, Rauli Badding Somerjoki ja Eino Poutiainen".

Meniköhän se ihan noin?
Noin kuvailee Hymyn kulta-aikaa tutkijoista jompikumpi: joko väittelijä Laura Saarenmaa tai väittelijästä kirjoittava tri Jarkko S. Tuusvuori.

Poutiaisen vaalilauseessako 'Älä jätä Einoa tipalle!' sitä viinalla läträämistä?
Riiput ristillä jo, Timo K. Mukka. Omako tuntemus otsikossa?
Ja tuskin Rauli Somerjokikaan järin telläytyi tahi pääsi tilittämään juoppouttaan Hymyyn, Saarikoskesta ei niinkään takeita.

Eli kyllä tässä aikalainen, tuolloin lehtiä lukenut tuntee sisällään asiat toisin, kuin myöhemmät jälkikäteen samoja lehtiä lukeneet ja tutkineet viisaammat.

Mites Markus, Matteus, Luukas ja Johannes käsittelivät ajat ammoin elänyttä Jeesustaan! Etäisyys sokaisi? Näkökulmia riitti.

Mistä sitä nyt näin ähäkkänä?

No tästä oman liiton, Suomen arvostelijain liiton julkaisusta, ensimmäisestä vuosikirjasta, jossa on monen monta juttua kritiikistä nyt aikakauskirjamuodossa Kritiikin Uutisten muututtua paperilehdestä sähköiseksi.

Että kriittisesti sitä on luettava kriitikkojakin!

Eikä kriitikkokaan aina toisen kriitikon tekstiä ymmärrä, miten lie sitten kritiikittömän lukijan laita tämmöistä kriitikon lausetta lukiessa:

"Enimmäismääräinen arkisuus peitti ehkä alleen muttei suinkaan hävittänyt kuvasta juhlaa itseyden saamasta vastakaiusta ja oman ajattelun kertautumisesta moninaisten kaltaisten seikkailujen ja avautumisten äärellä."

 Onkohan tuo filosofi Tuusvuoren pitkähkö virke totta - vai viinien huumaa?!?

hiihdot 12 /547 km = 84 h

KIRJA-ARVOSTELUT 
*** myös