Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

lauantai 21. joulukuuta 2024

Joulukaalenterin kahdeskymmenesensimmäinen kansi

      kirjailija / paikkakunta?

repetitio 2011

linkki

voi juutas ja lanellipaita! salakavalasti rikoksen teillä?

"Päässä hänellä on karvalakki, näin kesälläkin, kuuma se on nytkin, auringon alkaessa jo vähitellen lämmittää; siksi hän onkin päätään raapiessaan sysännyt sen toiselle korvalliselle, niin että tukka pääsee pörröttämään esille oikealta ohimolta, tukka, joka on sekainen kuin tappurakuontalo. Hänen suustaan valuu, paitsi silloin tällöin sylkäistessä, muulloinkin ruskeaa mällinestettä, vankkojen leukojen karkealle sängelle.

Housujen takalistosta riippuu riekaleita, joista jotkut hipovat kasteista ruohikkoa, pitkinä kuin rättimaton kuteet." 1918

Laivalla, laivalla keinutellaan. Sillähän sinne mieluummin kuin jalkapatikassa notkoon, veikkonen.

Kyrönsalmeen ohi Olavinlinnan ja Melperinjärvelle, Haapavedelle hiljalleen livuskellen tuulettomaan lahden poukamaan kuin kirjakauppias Muttinen aikoinaan.

Vaan emme me omenapuita näe, ei eläviä eikä kuolleita, Juutas-laiskimus likapentuineen nähdään. Nähdään kun kerta esittivät meille - ja lopulta koko sortin sakin. Sen kirjakauppiaankin, sen Aapelin.

Kuvata eivät kuotot antaneet, niin tuommoinen tärähtänyt kuva tuli, ja tämmöinenkin salakuva tuli räpsättyä:

Salapolttoa lienee harjoitetun, jotta pesue hengissä selviytyisi, niin ainakin muistikuva sellaista näyttäisi. Ei, en minä sano minä kesänä, mutta kysyn

KIRJAILIJAA ja sitten rötköttävää miehenkuvaa ja PAIKKAAKIN?

"Hänen sisulleen pistää niin jumalattomasti. Sillä hänen pitäisi nyt, kuten sanottu, rakentaa tuohon kiviaitaa, rustata: korkea muuri kivistä Muttisen puutarhan ympärille, aluksi sen yhteen reunaan. Vyöryttää yhä möhkäleitä tuolta louhesta. Isäntänsä, mokoman herra Muttisen, viinimarjapensaiden suojaksi, ja omenapuiden, jotka ovat kaikki kuolleet, - syistä sellaisista, että hän ne tietää, heh, heh." 1918
XXI 

Kirjavinkeissä
tänään
Petri J. Kosonen: Yli Pitkänsillan

(INFO kulissien takaa =



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti