Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

keskiviikko 10. elokuuta 2022

Postiko muka etana!

 Ei pidä paikkaansa - ja vielä mikä minsantarkka info mailiin!




Ja tässähän se Auschwitzin tanssija pöydällä pyörimässä täällä periferiassa jo klo 11.15.  Alta vuorokauden!

"Eger joutui tanssimaan Josef Mengelelle selviytyäkseen hengissä." INTO 2022

ps1
ei tästä aiheesta tahdo irti päästä, kun kerran on paikan päällä käynyt pällistelemässä, käy Sinäkin - vaikka tätä kautta (Mengelestä kakkosessa)
Vitsit vähissä 1 2 -  3 -  4 -  5 - 6

ps2
Auschwitz-kirjoista vakuuttavin - Frankl: Ihmisyyden rajalla Otava 1978
muut
Kirjavinkeissä

2 kommenttia:

  1. Minulla on sama kokemus siltä vuodelta, kun niitä irakilaisia ja muita tuli kaikista ovista ja ikkunoista. Tilasin Ostinato Oy:stä Helsingistä Johann Sebastian Bachin urkuteosten arvostetun Bärenreiter-laitoksen, ja seuraavana päivänä kävin sen noutamassa tuosta kyläkaupasta.
    Päivä osui semmoinen, että kävin oikein henkilökohtaisesti tuolla Laitilassa ihmettelemässä niitä pakolaisia. Sieltä tullessa kävin hakemassa paketin, ja aloin opetella kiivaasti osasta 5 Preludia ja Fuugaa f- molli, jota olin jo Petersin editiosta opiskellut.

    Kävi niin ikävästi, että henkilö, joka minulle tuota kappaletta opetti, kuoli seuraavana keväänä vakavaan sairauteen. Tuo sinänsä hieno kappale, Bachin teosluettelossa BWV 534 jäi keskentekeiseksi, sillä en kyennyt sitä kaverin sairauden pahennuttua enää soittamaan, tuli niin ikävät ajatukset. Myöhemmin yritin toisen opettajan kanssa, mutta tuon liian pian lähteneen kaverin kuolon aiheuttama haikeus ahdisti vieläkin.

    Niitä kirjoja siinä paketissa oli onneksi kaksitoista. Niissä on sellaisia kappaleita, joita en koskaan pysty soittamaan, mutta on sentään muutamia kymmeniä, joita pystyn ainakin omaksi ilokseni tapailemaan.

    Mukavata elonkorjuun kuuta sinne Ämeriäkkylän tienoille. Täällä lounaassa on ensimmäiset Sampo-Rosenlewit havaittu eloja korjaamassa, ja se näky on sentään yksi lohdullisimpia. Tässä juonikkaassa ja sotivassa maailmassa sentään Jumalan viljaa vielä korjataankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. äej
      sykähdyttävä tarina.
      Sopii hyvin tähänkin Loirin-lähtöön, josta tosin näyttää tulevan uutisina liioitellun paisuteltu. Joku tuntuu jopa sanovan että meistä kaikista suomalaisista kuoli/kuihtui/lähti pala pois.

      ps.
      Katopa meijjän Sampoa Ämeriäkkylän nuapurissa:
      https://kotiseutu-uutiset.com/uutiset/2022/07/28/liperissa-puitiin-viljaa-ennatysaikaisin/

      Poista