Nyt kun satuiluun on menty ja uppouduttu niin mennä losotellaan sitten yhä pitemmälle. Pönttöillään nyt oikein perusteellisesti ja vimpanpäälle!
Kirjastolaitos jakaa kelvollisia ja kelvottomia kirjoja ilmaiseksi, ja eikös Jonkun käteen tarttunut kaksi Fogelin Pekka Puupäätä. - Jotta arvostelepa nämä.
 |
| Kustannus-Mäkelä Oy, 1994. © Ruth Kaila. |
Arvostelu lyhyesti, no vaikka näin puhuvasti: Just just Justiina.
Fogelin, Ola Fogelberg (1894-1952) / tytär Ruth Kaila (1924-2013), sarjakuvat ovat tummanpuhuvia, mutta jääpähän väritysmahdollisuus pienelle lukijalle. Isolle puujalkavitsit maistuvat myös: isompi saa tuntea itsensä itsetunto pullistuneena yhä isommaksi.
Hyväntahtoinen pölvästi. Kivahan tuota on näin älykkäämpänä - hmm - seurata. Kun kaikki sanat tarjotaan vielä kaiken kukkuraksi majuskelein TA-VU-TET-TUI-NA. 😋😌
Nuoruuden yli siinä meni ennen kuin aikanaan tajusin, etteihän alunalkaen Puupää ole ollutkaan Esa Pakarinen, eikä Pätkä Masa Niemi tahi Justiina Siiri Angerkoski, vaan Esa, Masa ja Siiri olivat SF:n 'elokuvaväärennöksiä', jotka astuivat valkokankaalle tomppelehtimaan vasta Fogelin kuoleman jälkeen ja joita sitten Pirttikalliolla muiden ipanoiden kanssa innostuneina puupenkeiltä kellastuneelta ryppylakanalta katseltiin.
Reino Helismaalla oli siinä souvissa käsikirjoittajan tärkeä toimi. Tai no joo, tärkeä on väärä sana, ehkä rikkonaisenrosoinen rooli on parempi, mutta eiköhän tuokin asia selvinne, kunhan juuri ilmestynyt Helismaa-elämäkerta on läpikahlattu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti