Tietoja minusta

Oma kuva
Vanheneva ja haurastuva: ilman sarvia ja kohta varmaan hampaita; exänä: ope (luokan-, erityis-), lautamies + ties mitä - ja mikä huvittavinta = humanististen tieteiden kandidaatti HUK. Tällä POTULLA eli potalla ähistään omanlaisesti, ylen viisaita vältellen. (Blog content may be published in part or entirety by any print, broadcast or internet/digital media outlet, or used by any means of social media sharing.)

sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Läskisoosia ja entrecôtea

Otsikon selitysehdotuksia:

Arkisempaa ja juhlallisempaa

 vai

Laaduttomampaa ja laadullisempaa

 vai

Tavallisempaa ja harvinaisempaa


Entä mitä tuo jako tarkoittaa kun sen siirtää kirjallisuuteen? 📚

Pinnallisempaa ja syvällisempää? 


Itselleni tällä haavaa tätä:
Paritkolmet päivät olen lukenut, ihan nauttien ja pääni täyttäen, tavanomaista romaania, semmoista jonkalaista on helppo lorauttaa sisuksiinsa - purematta niellä? - sen kummempia ajattelematta, semmoista joka on realistista ja konkreettista ja jokapäiväistä, todenmakuista. Kyllin täyttävää. Ei vaadi ponnistelua tekstiä ymmärtääkseen, mukana menossa kestääkseen ja pysyäkseen.
Läskisoosia siis?
Poliisilaitoksen henkilökuntaan ja pikkukaupungin poliisin työhön sukelletaan, ratkaistaanpa yksi murhakin ja eletään vastavalmistuneen naispoliisin oppivuosi täyteen tässä:

Atrain&Nord 2019
Tätä ennen naispoliisin arkea haistelin saksalaisessa maahanmuuttoarjessa: Naispoliisin rankka arki, jossa kreikkalaissyntyinen Tania Kambouri kertoo poliisityöstä Bochumissa, missä tietyt lähiöt poliisillekin ovat no go -alueita.

Valkoinen paita on puolitotta ja Naispoliisin rankka arki täyttä totta. Kumpikin realistisia. Sitä läskisoosia, tai pitäisikö termi modernisoida cipseiksi.

Nyt onkin aika siirtyä juhlamenupuolelle, entrecôten kimppuun eli avata:
 
WSOY 2019
Vaikka mistä sen vielä tietää, ennakkoasenne, onko 'liha' odotetun done!

KIRJA-ARVOSTELUT
*** 
myös


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti