kukin taaplatkoon tyylillään, ei pijä kaikkea kaikkien turpa rullalla lukeman
Vuoden viimeisessä Kritiikin Uutisissa, 4/2015, keskitytään kritiikkiin
- Heh! Mites muutenkaan!
ihan niin kuin Jääkiekkolehdessä lätkään ja Juoksijassa juoksemiseen.
- Torviko oot!
Kari Saviniemen mukaan japanilainen kirjailija Yasushi Inoue näyttää pienimuotoisilla romaaneillaan hyvän kirjailijan teksti-idiksen: "Kirjailija luo tilanteen ja jättää yhdistelyn sekä rakentavan kokoamisen vastaanottajan iloksi."
- Siinnon ideaa! Ruokakinhan on ite suuhun lapettava.
- Kirjailija? En o kuullukaan.
Jotkut analysoivat romaanin juonenkulun ja sisällön, mutta harvempi enää kirjan rakenteeseen ja käytettyihin keinoihin pureutuu. Kaikki arvottavat kyllä.
- Antasivat numeron loppuun niin ei tarttis turhaa jorinaa lukea!
Laajarinne kummastelee kriitikoiden ohiampumisia:
- Kirjallisuustutkija lukee teoreettisen viitekehyksen läpi, millä ei juuri tekemistä 'kirjan ydinkysymyksen kanssa, ja antaa lopuksi teoksesta negatiivisen arvion'.
- Pienen lehden arvostelija ei nähtävästi, asiavirheistä päätellen, ole lukenut koko kirjaa.
- 'Valtakunnan päälehti lyttää käsikirjoittamani kuvakirjan ja yleistää yhden lapsen kokemuksen: Tästä lapset eivät pidä.
- Joku ei ole ymmärtänyt romaania, mutta 'uskaltaa reippaasti julistaa, ettei teos tuo mitään uutta edustamaansa genreen'.
Niinpä, omatuntoni Courier.
Onneksi ikä tekee tehtävänsä ja on kahleista vapaa. Kirjatkin saa lukea niin kuin ne itse haluaa: emotionaalisuus edellä keulimassa.
Usuttaa moiseen uskallukseen muitakin.
KU esittelee numerossaan Kirjailija-lehden syysnumeron, joka keskittyy kritiikkiin ja jossa kirjailija Pasi Ilmari Jääskeläinen
- Kirjailija, taas? Ei mitään havaintoa.
vaatii kritiikille laadunvalvontaa jotta ylikävelyjä tapahtuisi harvemmin. Lehtien toimitusten j.n.e.
Blogeillahan on oma laadunvalvojansa jo: Kiiltomadon päätoimittaja Aleksis Salusjärven Laadunvalvontayksikkö.
Lehden päätoimittaja Marissa Mehr heittää pääkirjoituksessa, Pirstaleiksi pärähtävä kriitikko, säväyttävän kysymyksen kriitikoista: "... lakkaako ammattikunta olemasta, tai toisin sanoen, tuleeko siitä loinen jonkin muun, esimerkiksi toimittajan, ammatin kylkeen?"
Hikka,
VastaaPoistaihan säikähin, oot niin hyvässä seurassa tuolla laadunvalvonnassa. Liekö miten korruptoitunut yksikkö?
EJ
Poistaseura on kieltämättä haastava, kuten kuuluu sanoa.
Vaan eiköpähän
kunnan sivistyslautakunta liene jo puuttumassa asianlaitaan.
Päivätolokulla oon vaivannut piätäni, voisko toimittaja olla kriitikko. Siihen johtopäätökseen oon tullu, että kyllä, jos olis ammattitaitoa.
VastaaPoistaKarjalaisen kulttuuritoimitus lähetti mullehi aikoinaan kirjoja. Tarkotus oli, että saisivat tavallisen lukijan mielipiteitä palstoille. Piätoimittaja keskeytti tämän operaation sen jälkeen, kun ehotin Mauri Sariolalle nooppelia. Kirjailijalta iteltään sain hyvin innostuneen viestin postikortilla.
EJ
Poistakaikki voivat. Kaunokirjan lukeminen on jäätelötötterön lutkuttamista. Siihen tarvii kuin makuaistia.
Väisäsen Ritva varmaan Sinua hättyytteli: tajusivat Vesan kanssa mistä kenkä puristaa (tai se huopikas); liian vakavaksi oli menossa kirjojen esittely. Tarvittiin löyttä.
Huvittaa tuo kommenttis ajankohta: just oon lukemassa tuonaikasta Karjalaisen kirja-arvosteluani Ilkka Taipaleen kirjasta 'Elämä, kuolema ja politiikka' - ihan vaan pohjustaakseni Ilkan uusinta (http://hikkaj.blogspot.fi/2015/12/adhd.html), josta värkkäilen vähitellen arviota Kirjavinkkeihin.
Hävettää lukea nuoren kriitikon tietävyyttä, kun Taipaleen rinnalla kuljetan Tiusasen 'Sosialismi vai byrokratia' -kirjaa, vähän niin kuin rinnan kuljetin Jerofejevia ja Taipaletta taannoin (http://hikkaj.blogspot.fi/2015/11/tasanteella-taipaletta-ja-jerofejevia.html).
Ventoko lie siun pahat aikeet keskeyttäny - tahtoot nuo päätoimittajat olla huumorintajuttomia, tai sitten vastuuntuntosempia kuin tarpeenkaan.
Näillä tantereilla ei piätoimittajat pahemmin kurkuile, suap elellä sen sylyki-suuhun-tuopi -periaatteen mukkaan.
Hienoa,pojat, kun olette elossa ja kirjoitatte ja luette! Niin sitä pitää. Samaa yritän itsekin, kirjat kirjat kirjat!
VastaaPoistaAikoinaan Karjalaisen kulttuuritoimittajana ahersin hiki hatussa ja yritin parhaani. Ei veikkonen riittänyt. Samaa ne varmaan yrittää yhä, kulttuuritoimittajat lehdissä. Ulospäin näkyy se mihin on ylletty. Näkymättä jää se turha taistelu, joka on pakko käydä kaikenmaailman besserwissereitä vastaan. Kaikki muut tietävät paremmin mitä toimittajan tulee tehdä ja miten. Saati sitten nuoren innokkaan tyttötoimittajan, varjele taivas. Oli vielä minihamekin aikoinaan yllä. uh. Panisin sen vieläkin, jos olisi tarvetta.
Hikka oli yksi parhaita kirjoittajiani. Ajattelin teidät aina omiksi kirjoittajikseni. Jormanaisen muistan kirjoittaneen, vaan en muista miten toimituksen johto asiaa käsitteli. Sieltä tulevia päätöksiä ei saanut muutetuksi. Vaan vielähän se Vento tietääkseni elää ja lukee hänkin kirjallisuutta. Ole Jormanainen ylpeä Sariolan lähettämästä postikortista! Sait palautetta! Se on kulttuurihistoriaa!
terveisin Ritva V.
HV
PoistaRV
Pojat! :)
Tuosta kirjailijoiden palautteesta: annapas kun mietin ja kirjoitan pian.
Aika vapaasti tais Vento antaa siun touhuilla kuitenkin kaikitenkin.
Yks ainoa juttu oli minulla jonka Vento halus ennakkoon tarkistaa, jos muistat: Pertti Pakarisen 'Älähän hättäile', tai jos ei se niin jokin muu PP:n kirja.
Kah. Uh. Ritva.
VastaaPoistaTottakai oon ylpeä Sariolan postikortista, jonka mulle välitit. Siinä alkoi teksti seuraavin sanoin: Arvoisa herra Kriitikko...
EJ
Poistataisitpa antaa aiheen seuraavaan pottuun.
Että pittää tuommosta kaksoselämätä viettee - eihän siinä muuten mittää, mutta kun ei tuo ####n ¤¤¤¤n kitylehti anna kommentoijja, ei sitten niin millään, vaikka kuinka räpyttäs ja näpyttäs, niin ei hievahakkaan sissäänkirjautumisnappulat. Putinista vaan oisin kommentoinna ja sen revolverimiestyylisestä kävelystä, mutta olokoon.
VastaaPoistaMitä taas tulloo tuohon P.I. Jääskeläiseen, niin isänsä kirjoitteli muutamia vuosia sitten blogia "Iisin hirnuntaa", jos muistanet.
kavi
PoistaJuice laulaa ettei saa elettyä yhtäkään saati kaksoiselämää, mutta joskus on pakko: tiällä on rauha ja siellä Cityssä räyhä - jaksaa pysyä näin tasapainossa elämäsä kanssa. Siks. Ja pysyy nuorena.
Ne on nuo cityläiset niin nokkavia ja oikullisia jotta ei aina arvaa mikä niitä riivaa.
Van kokeilepa jolloin toisella selaimella = pitäs sinne piästä kun voksikiin pääsee, taikka liekkö sillä joku kätketty poloku... aarteen luo. ;)
Mutta perille sanoma tulee näinnii.
Puttiini kaipois kyllä selitystä monista suista.
Arvoisat Putin-entusiastit
VastaaPoistaKity-lehteen on pääsy vain harvoilla ja valituilla. Pittää osata niin sanansa asettaa, jottei Putinin ohranaiset eikä ne suvakkikukkahattunaiset saa otetta.
Voksi, sir
Poistaluulis ei-olevan kaville tuo temppu eikä mikään!