Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-ope, ex-lautamies + ex siinä sun tässä

perjantai 11. syyskuuta 2015

Naisia kypsässä iässä

Päivän kun mesoo markkinoilla, väsähtää. On aika levon ja rauhoittumisen.
Siis: Åströmin Ninan luokse Kitteelle käy vielä yrttitarhasta taival.
Se ossaa puhua lemppeesti ja laulaa sydämiin laulaessaan aaltoillen Hiljaa.

Hilja Aaltonen eli sataviisivuotiaaksi - meijjän Pankin-Ainolla on vielä tuolle paalulle pinnisteltävänä kolmatta vuotta. Ovat ne liikuttavia, kunnioitettavia nuo vanhukset: jotenkin sielussa kummasti väräjää ja vahvistuu luulo, että heillä olisi muka olemassaolon tieto. Vaikka samanlaisia mekkaniekkoja ja tyhjänkikattajia olisivat aikoinaan olleetkin kuin nämä tyhjää tavoittelevat haparoivat nykymeikkimimmit.

Kasvaa. Kasvaahan sitä, ja aikameikki silottelee kun ryppyyntyy.

Olipa uskova tai uskomaton niin kyllä jossakin tuntuu kun kuuntelee tämänkin Ninan kotisivun alalaidassa olevan pätkän: Hilja/Nina.

Hilja on muutamankin runon aikanaan aikaansaanut: parisenkymmentä kokoelmaa yksin laskien.Tietenkään en ole niihin perehtynyt - karski miehenpuoli nyt sellaisia taivaita tavoittelevia! Emoji

Vaan onpahan nyt edes kuunneltu kun Nina niitä nipullisen esitti eli tunkeilematta tunteella lauloi. Josko joskus yltyisi lukemaan, nousemaan vaikka tuolle tähystyspaikalle näkymiä katselemaan: vuosituhannen vaihteen teokseen Kurkistuspaikka taivaaseen. On se Hilja (1907-2013) silloin jo, ysikolmosena, ollut kyllin vanha ja tiedollinen viisautta jakamaan.

Aaltosen Hilja kirjoitti itse runonsa, Pankin-Ainohan sai Lehtosen Joukolta oman Tähystäjätytöt-runonsa, joka on luettavissa Cityn Susi käsissä kommentissa. Siinäkin tavallaan taivaita tavoitellaan.

Mutta siis se konsertti Ninan ja säestäjäin: yheksän annan, kymppi kuuluu Luojalle - niinhän ne sanovat. Eikähän Nina ole vasta kuin puolessa välissä elämän virtaa Ainoon ja Hiljaan verrattuna.
Josko joskus sitten tulis kympin aika - kunhan kympit on Hiljan ja Ainon luokkaa ...

8 kommenttia:

  1. Arvoisa kalenteripoika hikkaj

    Ennen muinoin meikä-Vox muistaa lukeneensa yhen viisaan vitsin. Ja toden.

    Oli pitäjän tervaskantovaarilla tulossa satavuotissynttärit. Elettiin ehkä vuotta 1970.
    Pitäjänlehden yhdistetty pää- ja sosieteetoimittaja asetti pitkään harkitun ratkaisevan kysymyksensä telomeerisankarille.

    - Mitä pitäisitte tärkeimpänä syynä siihen, että nyt ihan huomenissa täytätte kunnioitettavat sata vuotta ?

    - Ottiatuota ... tärkeimpänä pijän sitä, että synnyin vuonna 1870.

    Asiasta toiseen:

    Minkä tähen Kides Nyheter piirtää semmosen pienen nollan siihen ison Aan yläpuolelle ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voksi, tri

      vissiin varoilta jos lännestä vaara uhkaa: sehän on ruottalaisen å:n pallukka.

      Poista
  2. Hyvä otsikointi..

    Oli pakko tulla rääpimään ja kommentoimaan. Nina oli minun poikamiesuneni jo silloin, kun oli 28 v. Nyt olen 60 v, ja edelleen hän saa käsivarsissa ihokarvat nousemaan. Ja ne Ninan laulujen sanat ovat olleet aina kiinnostavia juttuja. Ne ovat olleet OAJ: ta parempia lohdutuksen tuojia.

    Kulttuuri on minulta jäänyt viime aikoina vähemmälle. Parannusta on kumminkin tiedossa. Liput on Kansallisteatterin NUMMISUUTARIT - esitykseen. Joen kaupunkiin mennnään myös, jahka töistä keretään.

    Nuorin on Arvo Johannes. Kääntyilee jo SKYPE - esityksissä luontevasti ja ottaa yhteyttä tänne länteen.

    Mutta siis,,, helkkarin kateellinen Ninan näkemisestä. Minulla oli aikoinaan purjevene nimeltään Ninan.Sitäkin kaipailen

    Tuus

    Robert

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jr

      60 - 28 = 21 v.
      Eikä oo laskuvirhe!
      Melkein saman ikäsiä oottekin.
      *

      OAJ lohduntuojana! ;)
      *

      Nummisuutarit meni pari vuotta sitten Joensuussa, kahtoopa tästä: http://www.city.fi/blogit/hikkaj/eskokinko+transu/128580

      Lie konservatiivisempi versio Kansallisessa.
      Yleensäkin oon sitä mieltä, ainakin ruuissa, jotta makkarakastike pitää maistua makkarakastikkeelta ilman kokeiluhörtöjä, samoin jäätelön pitää olla laktoosillista ja gluteenillista eli alkuperäistä ja aitoa.

      Eli
      Aleksis Kiven pitää maistua Aleksis Kiveltä, Juhani Ahon Juhani Aholta.
      Modernisointi muutamien perusjuttujen kanssa turhalta kotkotukselta.

      Kuvittele nyt jos Ninakin vaihtas tyyliä kerralla, saattas mennä tyylittömyyteen ja sanoma unohtua.

      aamen

      Poista
    2. Siksi mie haluankin mennä kansalliseen katsomaan tuon esityksen. Häpeä muuten myöntää, että en ole rakennuksessa koskaan aikaisemmin ollut. Muita teattereita on tullut kierrettyä.

      Tuo laskujuttu minua nyt jäi kaivelemaan. Mene tämä lauantai sitä miettiessä, mutta mitä tuosta. Päivä olikin ihan ilman ohjelmamerkintöjä kalenterissa, joten mahtuu tähän päivään tätä pohtimista.

      Nina purjevene oli tuulennopea Windmill, joka taitamattoman poropeukalon kaatoi aaltoihin, jos ei ollut tarkkana. Kaksi miestä tarvittiin sitä venettä ohjastamaan

      Kivi kivenä ehdottomasti. Vielä pahempaa on Juhani Ahon radikaali muuttelu. Kyllä näytelmässä Matin ja Maijan pitää junanpenkissä istua ja vilistävää menoa ihmetellä. Paha moka olisi myös juovutusainetta tarjoavan shemeikan poisto näytelmästä.

      Poista
    3. Jr
      onpa tuolla käyty ja oltu, suhteilla istuttu morkussa, ja Tauno Palon kanssa samalla rännillä lirauteltu siellä intiimimmällä puolella!

      Villen saunassa katottu Tarmo Mannin tarmokasta Mielipuolen päiväkirjaa.

      Melekonen wc eikun cv meikäläisellä! Öhöm.

      Poista
    4. On sinulla kova !

      Tuo cv.....

      Mie oikeastaan vain voin ylpeillä sillä, että olen ollut yhtäaikaa ministeri Nestori Kaasalaisen kanssa Huittisten linja-autotoaseman rännillä.

      Poista
    5. Jr
      lisää meriittiä: kätelly Tapani Tölliä = http://www.city.fi/blogit/hikkaj/tormasin+tapani+tolliin+ja+koko+kepuun/125193
      Mihin tässä vielä yllettäneenkin!

      Poista