ELOKUU
Täytyy olla elossa ...
Noin yksinkertaista se on.
Eeva Kilpi (1928-) aloittaa elokuiset muistelmansa, päiväkirjanpätkät kautta-aikaiset. Ja eikös koko talven satokin, lähes kaikki ruoka, ole tuolloin korjattavissa - elo valmista elokuussa.
Niin, huomaamattomia ovat monet suomen kielen nimet ja nimitykset, monet jotenkin itsestään selvät, jotta niihin kiinnittäisi sen kummemmin huomiota. Hätkähdyttävät sitten kun niitä alkaa maistella ja maiskutella. Jo itse peruspropri SUOMI. Kolmannes Suomesta on Suota - melkoinen suomesta meillä missä rämpiä!- 4.8.2001 Lauantai klo 8.40. Yksinäisistä ihmisistä tulee despootteja. He eivät koskaan opi suhteuttamaan itseään muihin. Eeva 73 v
- 11.8.1997 Minä osaan vain taistella. Minä pakenen julkisuuteen. Julkisuus korvaa minulle perhettä. Miten olenkaan kaivannut läheistä kuulijaa ja ymmärtäjää, samanhenkistä läheistä ihmistä. Mutta aina olen saanut olla vastarinnassa läheisteni kanssa. - Ja samaan aikaan tunne, että kaikki koskettaa minua, että minun on tehtävä kaikki. Muutettava maailma. 69 v
- 11.8.2011 Sisupaltti, sanoi äiti. (Muistettu) 83 v
- 19.8.2005 Yhä vähemmän ja vähemmän on puhuttavaa/ meidän tavatessamme/ koska läheisyys ja läsnäolo/ käyttävät tilaisuutta hyväkseen/ ja täyttävät sen kokonaan./ Me jäämme sivuhenkilöiksi/ kannattelemaan tapahtumista/ tuskin uskalten hengittää,/ tuskin pystyen ottamaan vastaan merkitystä/ joka elämälle äkkiä siunaantuu. 77 v
- 31.8.2000 Minä paranen, koska minun täytyy hoitaa tämä vanhus jossa asustan, jonka etenevään haurastumiseen olen sidottu kuin rapistuvaan yksiöön. 72 v
"16.8. Ennen saapumistaan kuolema lähentelee,
tunnustelee paikkojani,
ja minä sanon:
- Ei nyt, minä olen niin väsynyt,
suo anteeksi,
en jaksa ottaa sinua vastaan tänään,
vaikka olen kaivannut sinua
joka päivä. (2011)
syyskuu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti