Kiikunkaakun

Monta vuotta käyttämättömänä paikallaan ollut aitan takainen pihakeinu juolahti mieleen, josko sen tämän päivän ohjelmaan ottaisi ja raivaisi kiikulle tilaa heilahdella. Mukavahan siinä olisi vastakkain istua nakottaa oman vaimon kanssa ja turinoida nyt kun itikoistakaan ei enää riesaa.

Kovin oli maatunut mäntyjen keskelle, puiden juuret pullistuneet ja pöhöttyneet jalasten alle.
Järeämpiä aseita tarvittiin, kankea, sahaa ja kirvestä ennen kuin keinu taas kunnolla heilahteli.

Avarammallakin paikalla voisi se olla, vaan kun tukea tarvitsee eli poikkilautaa kiikun pystypuusta vierusmäntyyn, niin ei pääse kiikku soutamaan poikittain sinne tänne vaan uljaasti sinne minne pitääkin.

Kiikunkaakun oli että ennätti vielä pelastaa maansyönniltä senkin huvin.