Kirja tietää

Luotan kirjoihin, varsinkin ohjekirjoihin, vaikka olen nähnyt ja kokenut että käytännönihmiset eivät ohjekirjoista piittaa.

Rakentaja-Veikko oli niitä miehiä. Yhden ainoan kerran suostui: taiteovi talliin lopulta asennettiin vaihe vaiheelta niin että minä luin paperista ja Veikko toteutti luetun - päätä pyöritellen.

Tällä kertaa ajattelin olla Veikko ja uskoa omin kykyihin. Karvas kokemus.

Projekti käyntiin:
Öljynvaihto ruohonleikkuriin.

Kun en osannut taittaa aisoja/kahvaa kokoon ja kun nykyleikkureista puuttu alaproppu, ölynvaihto oli suoritettava yläkautta eli täyttöreiästä.

Mahdoton tehtävä.

Ylösalaskääntö ei tipantippaa valuttanut öljyä ulos, ei tosin bensaakaan: sen verran olin tajunnut jotta ajoin tankin tyhjäksi ennen öljynvaihtoon ryhtymistä.

Kallistus sivulle: ei mitään.

Kallistus toiselle sivulle: sama tulos.

Taasa alle. Kallistus eteen. No johan rupes röplyttämään! Ei tosin sieltä mistä piti, vaan sieltä mistä ei pitänyt. Eli joka paikasta muualta hölähti yönmustaa nestettä: ilmansuodattimen rei'istä ja tulpan juurilta ja mistä lie. 

Äkkiä kone alkuasentoonsa! 

Ympäristötuho!

Maahan yliryöpynnyt öljy lapion kärjellä taasaan. Ohjekirja!

Ohjekirja kiltisti esille:

"Kunnossapito  Irrottakaa aina tulpanjohto. Tarkistakaa öljy. Kun leikkuri käännetään kyljelleen tulee sytytystulpan olla ylinpänä."

Tekstin kääntäjällä yksi virhe käännöksessä: n - ei paha. Koneen kääntäjällä myös yksi virhe käännöksessä: tulppa alinna - paha.

Alkoipa iloisesti pulputtaa kun tulppapuoli sojotti taivasta kohti.
Itse tosin muistutin käsistä ainakin ja varmaan naamastakin Pekkaa & Pätkää siinä yhessä vilmissä, jonka nimeä ei tohi tänne alaskaan ylöskirjoittaa.

KIRJA-ARVOSTELUT