Tietoja minusta

Oma valokuva
SARVin jäsen, ex-ope, ex-lautamies + ex siinä sun tässä ja mikä huvittavinta: humanististen tieteiden kandidaatti HuK

lauantai 4. toukokuuta 2013

Pulpahtaa pintaan 5 minuutin välein kuin geysir - 2

1 - 2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7

Kesken arkitoimien
  milloin vesiputous, milloin matala hevonen,  milloin lammas, milloin geysirin purkaus, milloin tuuli
pulpahtavat mielen pintaan.

Varistat vettä ulkosaunan padassa, katkot risuja, kyykit kevään roskia poimimassa, haravoit lehtiä, juttelet aidan yli naapurin Kallen kanssa, jotta osasiko se Lempi käyttäytyä vai jurottiko matkan aikana, katselet MM-lätkää telkusta, siunailet Inka Heleniuksen tosi pistävää ääntä.
Niin jo kohta huomaat että Islannissa lopulta palloillaan.

Ne 'pojat' siellä työpajassa olivat mainioita, persoonia jos ketkä. Mietiskelet. Entä se Varpusilta siellä Laxnessin laaksossa ennen kirkkoa, jonka Tanskan hallitsija käski hävittää ja siirtää kauas toiselle kantille.
Ja Laxnesin talo: ei mikään torppa vaan kaksikerroksinen valkoinen tiilitalo, tasakattoinen, Hemingwayn Kuuban talon kaltainen.
Lienenkö ymmärtänyt oikein että Haldorkin kirjoitti seisten kuten Papa?

Ei se siis matka lopu silloin kun lento loppuu, samaa matkaa käydään läpi vielä satoja kertoja: aina jokin yksityiskohta pulpahtaa esille, niin - kuin se geysirin roiskaus, vesisuihku taivaalle kymmenkunta kertaa tunnissa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti