vaan:
Dokumentti kaaleista, mustalaisista, missä Karl von Schoultz ensimmäisenä suomalaisena kaajeena yrittää päästä sisälle mustalaiskulttuuriin painumalla tummien sekaan. Kulkee heidän mukanaan, opettelee kieltä, tutustuu ihmisiin ja heidän tapoihinsa, viettää aikaa mustalaiskuninkaan Vihreässä talossa Vallilantiellä Helsingissä ja on kutsuttuna vieraana Kalle Hagertin Kallenpäivillä, lopulta kummisetänä tämän lapsenlapselle Mauri Manne Lennart Hagertille, 19 muun kummin lisäksi.
Ensimmäinen Sultsin reissu Vihreään taloon oli hukkareissu: isäntä ei ollut paikalla. Koska "Kalle Hagert oli Tukholmassa" niin kuin Elli-rouva oli linnatuomion ilmoittanut.
Tukholmasta kirja alkaakin, kun kirjailija lentää jymistelee vuorokoneella vuoden 1950 lokakuussa Ruotsin mustalaiskuninkaan Johan Dimitri Taikonin hautajaisin ja pääsee tutustumaan tämän sureviin omaisiin muistojuhlassa, jonne paikalliset valkolaisvalokuvaajat kieltäytyivät ehdottomasti menemästä. Puukkoa pelkäsivät, koska 'Valkoisilla ei ollut asiaa juhlapaikalle'.
Sultsipa meni sinne ja menee eli pääsee kirjassa moneen muuhunkin paikkaan, minne kaajeilla ei asiaa ole.
Karl von Schoultzin kirja Huoleton heimo on ilmestynyt vuonna 1955 Lahden Kirjapaino- ja Sanomalehti-Oy:n kustantamana. Käsiini saama kappale jo repaleinen, vähän kuin sisältönsäkin. Kalvakkakin.
Mutta sopii muistaa:
" mustalaisten elämää esittävä kuvaus on aina kalpea käytännön rinnalla", niin kuin tekijäkin muistuttaa joistakin mustalaistutkija Georg Borrowin (1802-1881) muistelmakuvauksista.
Kirjasta on luettavissa totta ja legendaa aina lukijan kuin myös tekijän oman uskon mukaan.
Tekijä hyppyyttää lukijaa sinne tänne niin ajassa kuin paikassakin: Mustalaisten vaellus Intiasta Eurooppaan; Unkarin primakset; Ranskan ikiaikaiset Euroopan mustalaisten markkinat ja vuosittaiset Musta Saaran pyhimysjuhlat, viikkokauden menot Les-Saintes-Maries-de-la-Merissä löytyvät Huolettomasta heimosta siinä missä nappularattailla suomalaista maaseutua ajelevat kiertolaisetkin.
Ja tietysti Kalle Hagertin (1911-1970) elämää lapsuuden Karjalasta Vallilaan vuoteen 1955 saakka.
Kalle Hagertin myöhemmistä vaiheista kertoi Kallen pojan Allanin kanssa 1959 avioitunut ja 1967 eronnut valkolainen Tuula Saarto vuonna 1975 ilmestyneessä WSOY:n kirjasarjan Legenda jo eläessään kirjassa Kalle Hagert.
Saarto mainitsee kirjassaan myös Sultsin, tosin väärin kirjoitettuna, ja hänen ansionsa:
"Ensimmäinen julkisuuden aalto ei olisi ollut mahdollinen ilman Kallen henkilökohtaista pr-miestä, toimittaja-kirjailija Karl von Schoulzia. Kalle Antoni teki uupumatta työtä julkisuuden saamiseksi mustalaisasialle. Hän katsoi sen välttämättömäksi tässä vaiheessa, kun rakennettiin uusia suhteita valkolaisten ja mustalaisten kesken. Juuri hän loi nämä vuosikymmenen häät." ks. Häät-video
