Ohuita ja paksuja - kirjailijoilta

Hämeenkatua ne ovat käveleksineet nämäkin kirjailijat, kuka ennen sotia, kuka sodan päätyttyä:

• Viita
• Oiva Paloheimo
• Eila Pennanen
• Ville Paula x
• Linna
• Reino Mantere x
• Yrjö Jylhä
• Auni Nuolivaara
• Ilpo Kaukovalta x
• Elsa Tervo x
• Viljo Kajava
• Alhovuori x

Ennen Reijoa ja Kallea. Rastitin nimet, joita en ole lukenut, en kuullutkaan heistä.

On tuossa luetteloa jo nokko. Vaikka monta nimeä vaille jääkin.
Päätalo nuo luettelee Muuttuneessa selkosessa opettajan leskirouvan ja kirjaihmisen Anni Vaalamon kanssa turistessaan. Yksi painava syy Kallen Tampereelle hinkuamisessa olikin alun perin, josko Tampereella aukenisi paremmin kirjailijatie. Eihän Taivalkoskelta ollut kirjailijoita lähtenyt, minkä nyt Eino Railo oli käynyt Pesiön pappilassa syntymässä.
Joten kohilleen sattu aanat!

On kirjailijaksi muuntuminen onnistunut myös muualla.
Ihan piti kaivaa luettelo esille, kuinka monta kirjailijaa on syrjäinen Pohjois-Karjala liipannut jollain lailla kirjailijataipalella. Jotta ovatko muutakin kuin Turuset, Lappalainen, Pulkkinen, Puhakka, Tikka ja Varis lehahdelleet jossain vaiheessa näillä vaaroilla.

Pohjois-Karjala           

 

 

Komia on luettelo, jonka Sampo tarjoaa.

Painakaa vain nappia ja nimeä niin johan täsmentyy.  Muttei silti tarpeeksi pitkä lista ole pitkäkään lista, sillä Pakarisen kohdalla on vain Älähän hättäile Pertti ja joku Eino. Eläkä EJ hättäile, mukana oot!

Kopaskaapas!

Kirje töistä jo!

19.9.1977

"päivää!

Syksy on tullut! Takana ovat kesän iloiset päivät ja huoleton elämä. Unessa olen useasti käynyt teillä kun taloanne maalaatte ja yhä vieläkin rakennatte leikkimökkiä pihalle. Ja päivisin hiipivät mieleen reippaat ajat Rantakatu 15: loistohuoneistossa, pultsarit pihalla, rotat huusissa, akku-ukko ja Hyttinen hommineen, hoi pojat, onko putket jäässä?

Näin elomme vierii ja yhtenänsä hierii, kuka tietää mitähän tuli, heipä hulina hei ja rillumarei!
Kirjoituksenne arvoisassa Suomen kuva(tus)lehdessä olemme lukeneet ja sielun syvyyksiin sen karuttoman kertoman painaneet. Ah, sielläpä sitä tutkiskelemme pitkinä talvi-iltoina ikkunan ääressä huopatossut jalassa ja nuttu nurin, reuhkaräppänä korvilla. Taas tuliset tiet, taas tuliset tiet; kai tummia toiveita täynnä.

Ja mikä osamme on, mikä arpamme, näillä turhuuden turuilla, kaduilla kaltoilla, viertoteillä? Tee työtäsi aamusta iltaan! Vie uneesi työsi ja tuska.

Eikä siinä kaikki, hoi, veljeni merellä myrskyävällä: humpuukimaisteriksi sinun tuleman pitää (vaikka hyvin tiedät että tiedonpuun oksat jo lahonneet on aikoja sitten, kauan sitten; ja ontossa puussa vain hyytää tuuli, joka on kuin professorin tupakan huuruinen hengitys keltaisten hampaiden lomitse). Ahkeruus ilomme voittaa ja kova onni käy lävitse harmajan kiven!

kas kuusen latvassa oksien alla on pesä pienoinen oravalla ja sinnepä kulkee mun tieni illalla lempeäll’! Hongiston suojassa hyvä on olla ja hiihdellä hankia hiljalleen, mut ensin on eessämme ankara syksy ja tuikea taistelo metsässä käy!

Vielä metsikössä puoloja punanaan,

vielä koivikon rinnasta nousee huomen ___________________!

käyhän taaskin juttelemassa virkkaa toinen veljelleen ….

Reijoilmari + Ulpu"

Kuva: Erkki Karén

 uusin kirja 2014
+
CV

1-2-3-4-5-6-7-8-9

III A – Tuttujakin, tavallaan

sivu III A

"Enpä paljon viisastunna. Sen sain tietää, jotta on pakollinen röntkäyskuvaus. Niin tää kaveri on Pena-poika. Toista vuotta jo opiskelee täällä. Vaatimattomasti: kansainvälistä politiikkaa, lehdistö- ja tiedotusoppia etc. Oli poika olluna viimo kesänä Karjalan Maassa kesätoimittajana!

 Talon eukko toi kahveeta: - Me tuossa juotiin äsken, jotta tässä on teillekin … (voi miten sööttiä…)"

Riitta L. Rasvuarasta pitäs olla kansa täällä (jos tunnet), mutt en oo nänä. Se Masa V. pääsi kanssa sinne sun kouluun. Ookko nänä? Jos näet: sano sillen kiitoksia kun se yritti mullen hommata asuntoa ja kerro terveisiä! Ja kysy siltä Kaisan puh-numerova, jotta saan soittaa, ettei se vaan yritä ettiä mullen asuntoa, kun ei sitä nävy Y-opistolla. (Masa tietää homman nimen.)

 1-2-3-4-5-6-7-8-9

  hiihdot 5/60 km=/€

II B – Yliopiston sokkeloissa

sivu II B

"Tää talo (yliopisto) on aikamoisen arvotuksellinen. Ei tiejä mitä täältä löytyykään vielä! Yks päivä viikolla löysin kuppilan ja öylisä päivänä ruokalan. Kävin opinto-ohjaajan juttusillakin. Mukava mies, ei siinä mittään. Anto pari opasvihkosta, joista meikällä ei ollu haisuakaan. Kyllä kait nää opiskeluhommat kevääseen mennessä alkavat valjeta. Sano se opinto-ohjaaja, jotta olis pitäny käyvä ilmottautumasa kirjallisuustieteen laitoksella. No mistäs semmottia olisin tienny. Öns viikolla yritän.

Kyllä on orpoa: ei yhtään tuttavata. Korjus näyttää olevan Aviisin toimituksessa. Mutta öylen törmäsin kaveriin, jota tuskin olisin uskonunna tapaavani täällä. Tarjosin pojallen kahveet. Ja jututin, jotta olisin saanunna vähän tietoloita, jotta mitenkä sitä oikein näissä ympyröissä pyöritään."



1-2-3-4-5-6-7-8-9

hiihdot 10/55 km=/€

II A – Naisvaltaa

sivu II A

"Pari päivää olin Yrjö S:n tuttavan luona yötä, pappilassa, perskeles. Fiiniä oli väki, ei siinä mittään!

Tiejäkkönä, jotta mää löysin yliopistonkin!  Mutta en mää tiejä oikein niistä hommeleista mittään (kynäkkii on tämmösiä: kiruttaa tai ei kiruta) Yhden lujennon oon käyny kuuntelemasa. Kaveri siellä jutteli Dantesta Voltairesta Rousseausta Shakespearen Willestä ja muista mukavista. Minä tein muistiinpanoja. Piirtelin meinaten tikku-ukkoja.

Sanoit joskus, että tää kirjastoala on naisvaltanen. Niin on! 

Kun menin kirjastoalaa kuulemaan toiseen lujentosalliin, niin vilasin useamman kerran aikaa ja luokan numeroa, ettei vain olis ollunna SPR:n naisjaoston kokkous. Ei ollu. Lujento oli. Oli siellä mun lisäksi kait neljä (4 four!) muuta urosta, mutta kiltsuja mokomia oli kait lähemmäs sata! Voihan NAPA! Paikkaan on jouduttu, aikoihin eletty!"

1-2-3-4-5-6-7-8-9



 hiihdot 10/45 km=/€ 

I B – Osoite tuntematon – ilmansuunnat sekaisin

I A  – Kaupunki löytyy

sivu I B

"Kyllä heti törmään oppilasasuntolaan kunhan vain pääsee. Ei täällä oikein mukavata oo.

Talon eukko kattoo töllötintä pitkät illat, mitä ikuna sieltä tulleekaan.

Treen opaskartta

Mää luulen

jotta tätä tietä
kait sieltä

meitiltä päin

tullaan tähän

          kaupunkiin.
Ei oo haisuakaan
ilmansuunnista!

Ei tuokaan posti vielä oikein kulje
kun ei kukaan tiijä osotetta."

 1-2-3-4-5-6-7-8-9

 hiihdot 7/35 km=/€

Hämeenkatua talsii nyt kolmas mies

I A  – Kaupunki löytyy

Raoul Palmgrenin ja Kalle Päätalon perässä paritkymmenet vuodet myöhemmin Hämeenkatua tramppasi myös maailmalle eksynyt naapurinpoika, koulukaverini, lukiokämppäkaverini RIP, joka nyt on tietokirjailija, kirjastomies, maisterikustantaja yms., mutta tuolloin pelkkä

ämmän yo.
No olihan sekin enemmän ja poika paremmin eväin liikkeellä Tammerkosken sillalla kuin Päätalo, joka, riisutusti ilmaistuna, kantoi mukanaan vain omatekemää kirvesvartta, pokasahan pokaa sekä Waltarin kirjoittamaa Aiotko kirjailijaksi? -opaskirjaa.

On aika katsoa millä keinoin 1970-luvun ylioppilas opintietään aloitteli, kun ei ollut nykyisiä sosiaalisia etuja ja kun tiukkaa teki jopa postimerkin hankkiminen kirjekuoreen, jotta olisi saanut yhteyden lapsuuden ja kouluajan kaveriinsa.

Niinpä kaivoin käymästämme kirjeenvaihdosta yhden erittäin valaisevan kirjeen siitä, millaista oli tulla maalaispoikana itäisen Suomen syrjäpitäjästä opiskelemaan Hämeeseen, kolkon kaupungin punaiseen yliopistoon.
Tuo kirje kokonaisuudessaan on lähipäivien potuntäytettä, sivu kerrallaan - ja totta joka sana!
Pyörällä päästään ja puulla päähän lyötynä vähintään niin nykylukija ja tuo jumalan hylkäämä kaverini! On siinä yliopistojunaan pääseminen, varsinkin kun kesken syyslukukauden ilmoitetaan rakennuksille, jotta nyt sopisi tulla!

16.11.1971

sivu I A

"Lauantakina täällä T:lla.

Terve sullen!

Aattelin, jotta poksautan sullen kirjettä. Ei mullen mittää erinompasempata kuulu, mitähäntä nyt pientä.

Löysin tän kaupunkin ihan ens yrittämällä. Tuli meinaten se juna suoraan tänne, jottei tarvinnu vaihella junia.

Yo-palvelun kautta sain asunnonkin. Yhden maalarin kanssa asutaan alivuokralaisina. 3 kilsaa on keskustaan. Piirrän tuonnemma kartan, jotta ossaat tänne."

1-2-3-4-5-6-7-8-9

 hiihdot 9+7/28 km=/€

Hämeenkatua pitkin

Puolenkymmentä kirjaa on tällä haavaa luennassa, mikä oli tavallinen määrä kirjanluvun kiihkeimpinä vuosina, arvosteluaikoina. Nyt tilanne tilapäinen, uskottelen.

Törmää 'mukaviin' sattumiin, niin kuin illalla Tampereen Hämenkadulla kahteen mieheen. Merkkimiehiä kumpikin.
Toinen on menossa saatettuna vankilaan, toinen pääsiäsilomalta palaamassa kotiinsa ja töihin raksalle.
Toisella killin ajatukset, toisella villin ja vapaan. Kaikki totta, ei tarua.

Otetaan ensin öiseen aikaan pääkadulle kulkemaan vangittu mies, jolla käsiroikossa kapsäkki ja kirjoituskone. Eletään jatkosodan aikoja -40-luvulla. Vartija ei sido miestä käsirautoihin, koska joutuisi silloin kantamaan kaiken.

"Vielä 10 kuukautta sitten kävelin näitä katuja vapaana miehenä, arvossapidettynä yhteiskunnan jäsenenä, kaupunginkirjaston impulsiivisena johtajana, jota kaupungin hyvät porvarit pitivät levottomuutta herättävän radikaalina ja työväki kulttuuriauktoriteettina."

Vuosikymmen myöhemmin samaisella Hämeenkadulla tallaa toinen kirjamies, vuonna 1951, yksin arkiaamupäivänä, matka-aski hänelläkin kannettavana, muuten päällystakkia myöten pyhätamineissa.

"Kävellessäni Hämeenkatua Keskustoria kohti en ollut huolissani työmaastani. Enemmän aistin ja katselin ympäristöäni. Monia muistoja nousi mieleeni tältä samalta kadulta.   

Erikoisen tutulta ja monenlaisten muistikuvien ja tunnelmien seudulta tuntui Tammerkosken silta. Minusta tuntui yhä hätkähdyttävältä, että kävelen siltaa, josta olin kuullut laulettavan lapsesta asti.  

Työt päivätöissä käyvillä olivat jo alkaneet Siksi Hämeenkadulla liikkui vähän ihmisiä. Samoin autoja. Tosin vuorojaan ajavat trolley-bussit kulkivat niitä varten rakennettujen sähköjohdinparien alla."

Toinen on pian saava 3½ vuoden vankeustuomion.
Toinen vuosiksi 1951-52 rakennusmestaripestin kotiselkosilla.

Hämeenkatua kulkevien miesten tunnelmat ovat vastakkaiset.
Lukijan hämmentävät.



***
Tuhannen taalan kysymys voisi kuulua, Kallen kun kaikki tunnistavat:
- Kukas toinen?

hiihdot 7/12 km/€